Suomalainen maaseutu on rikas myös kiinteistöjen kirjon suhteen. Mummon soma pieni mökki pärjää vähemmälläkin sähköllä, kun taas naapurin suurtuotantokanalassa sähkömittarin numerot pyörivät tasaista ja kovaa tahtia.
Yhteistä erilaisten kiinteistöjen omistajille on kiinnostus pienentää energialaskua. Yksi keino on aurinkosähköön turvautuminen.
- Aurinkosähkövoimaloista on tullut viimeisen vuoden aikana kansanhuvia. Jos viisi vuotta sitten kysyttiin, onko tuo järkevää, niin nykyään kysytään, minkä verran tuli maksamaan ja kerrotaan, että ehkä meillekin tulevaisuudessa järjestelmä tulee, energia-asioihin perehtynyt tietokirjailija Janne Käpylehto toteaa.
Maaseudun Sivistysliiton vetämissä hankkeissa kehitetään hiiliviisaita kyliä eri puolilla Suomea. Biohiiletys, jätehuollon ja kierrätyksen kehittäminen, energiaomavaraisuus, kylän oma ruokapiiri, kimppakyydit tai vaikkapa kompostien perustaminen ovat esimerkkejä kylillä tehdyistä ympäristöteoista aurinkosähkön ohella.
- Uusiutuvaa energiaa ja erityisesti aurinkosähköä kohtaan on paljon kiinnostusta. Mutta kyllä mökkiläisiä kiinnostavat myös vaikkapa kuivakäymäläratkaisut, Pohjois-Suomen alueen projektikoordinaattori Mari Korhonen kertoo.
ProAgria hallinnoi puolestaan Satakunnan ja Varsinais-Suomen alueella hanketta, jolla tavoitellaan niin ikään vähähiilistä maaseutua. Aurinkosähkö on ponnahtanut esiin myös aurinkoisessa Lounais-Suomessa.
- Aurinkosähkö on ehdottomasti ollut se keino, joka eniten kiinnostaa. Kannattavinta aurinkosähköön investointi on kohteissa, joissa sähköä käytetään paljon tasaisesti. Tämmöisiä kohteita ovat etenkin kanalat ja sikalat, joissa tarvitaan sitä enemmän sähköä ilmastointiin, mitä enemmän aurinko paistaa, ProAgrian maatalouden energia-asiantuntija Jukka Kontulainen vahvistaa.
EU:n vuoden 2020 rakennerahasto-ohjelmakauden loppuun saakka maatilat voivat saada investointiin 40 prosentin tuen. MTK:n mukaan suomalaisista maatiloista alle prosentti tuottaa aurinkosähköä.