Aurinkosähkön tuotanto lisääntyy tasaista tahtia. Markkinat ovat kasvaneet noin 10-15 prosenttia vuodessa. Kymmenessä vuodessa kumulatiivisen aurinkosähkön teho Suomessa on kolminkertaistunut, vuoden 1993 1 034 kilowatista viime vuoden 3 410 kilowattiin. Euroopan mittakaavassa Suomi on vielä aurinkoenergian kehitysmaa.
Oulussa kolme vuotta paneeleita myynyt Vene-Hyvösen kauppias Mauno Hyvönen on paneelien myyntiin tyytyväinen mutta sanoo, että paneelikauppa ei ole käynyt niin hyvin kuin kuvittelisi. Syynä lienee paneelien korkea hinta, mökin sähköistykseen tarvitaan noin 1 500 euroa.
Aurinkosähkö on kuitenkin äänetöntä ja puhdasta. Pohjoisessa paneelit toimivat paremmin kuin etelässä, sillä valoisa aika on pidempi, Hyvönen kertoo. Lokakuusta helmikuuhun paneelien rinnalle tarvitaan muuta virtaa, sillä taivaalta ei tule valoa.
Aurinkopaneelit eivät ole mikään ryntäystuote, vaan niitä menee tasaisena virtana, Hyvönen kertoo.
10 vuotta alalla toimineen Tekno-Pal Oy:n toimitusjohtajan Tauno Ukkolan mukaan aurinkopaneelien hankinta on vuosi vuodelta ollut lisääntymään päin.
"Ihmisten kiinnostus on kasvanut. Naapuri kun laittaa, se herättää toisetkin naapurit ajattelemaan asiaa", Ukkola toteaa.
"Aurinkosähkökomponentit on varsin kalliita, joten niillä tuotetun sähkön hinta on vielä normaalikäytössä korkeampi kuin verkosta ostettavan sähkön hinta", Motivan kehitysjohtaja Ilari Aho selittää. Toisaalta aurinkopaneelien hankkiminen mökille on halvempaa kuin sähköjohtojen vetäminen.
Paneelin valmistuskustannukset ovat korkeat. Isoja valmistajia muun muassa Ranskassa, Italiassa ja Japanissa, Suomessa aurinkopaneeleita ei valmisteta.
Yhteensopivuudet kehitteillä
Aurinkopaneelit ovat tekniikan myötä kehittyneet herkemmiksi. "Hämäräominaisuudet ovat parantuneet, ei tarvitse olla suora auringonvalo, vaan pilvenkin takaa lataa kohtalaisen hyvin", Ukkola kertoo.
Tulevaisuudessa uusien sovellusten sijaan kehitetään komponentteja. Niiden tehokkuus, materiaalit ja tuotantokustannusten pienentäminen ovat haasteena. "Toisaalta kehitetään niiden ja muun sähköjärjestelmän yhteensopivuutta", Aho kertoo.
Aho uskoo, että aurinkosähkö tulee yleistymään tavalla tai toisella. "Joko suoraan tai vuosikymmenten päästä siintävässä vetytaloudessa. Kyllä luulen, että aurinkosähköjärjestelmät keskipitkällä aikavälillä varsin hyvinkin saattavat yleistyä. Vaatii muutaman läpimurtoinnovaation, että saadaan kustannusrakenne kohdalleen", Aho toteaa.
Syrjäseudulla
monta hyötyä
Aho kertoo, että jos teho riittää ja ajoitus on sopiva, aurinkosähköllä pystyy käyttämään lähes mitä tahansa laitetta.
"Niitä käytetään Saharassa lääkkeidenkuljetusjääkaappien virranlähteenä", kertoo Aho.
"Tänne nousi Helsinkiin ensimmäinen asuinkerrostalo, jossa on vakavasti otettava aurinkosähköjärjestelmä." Parvekkeen kaiteisiin on integroitu aurinkosähkökeräin. Sitä käytetään siihen, mihin taloyhtiö kiinteistössä käyttää sähköä: tuulettimiin, valaisimiin, pumppuihin ja ulko- ja käytävävalaistukseen, Aho hahmottaa.
Suomessa aurinkosähköä käytetään tyypillisesti kesämökeillä, melko vähän sähköä tarvitsevien laitteiden, kuten valaisimien ja television käytössä. Kesämökkijärjestelmiä on nyt noin 60 000 kappaletta. Kotitalouksien ulkopuolella aurinkosähköä käytetään syrjäseuduilla radioverkon tukiasemien, kännykkäverkon tukiasemien ja väyläloistojen sähköistyksessä.
Veneeseen ja asuntovaunuun voi tuottaa aurinkopaneelilla lisävirtaa. Hevosautoihin hankitaan paljon aurinkokennotuulettimia, kertoo Hyvönen. Aurinkokennolla toimivat myös esimerkiksi pihalyhdyt, jotka päivällä lataavat akkuja ja lyhty syttyy hämäräkytkimellä.
Suoraan järjestelmään kytkettyjen sähkölaitteiden täytyy toimia 12 voltin tasajännitteellä. Invertterit eli muuttajat muuttavat tasajännitteen 230 voltin vaihtojännitteeksi, jolloin esimerkiksi toimistolaitteet, tietokoneet, pienet sähkötyökalut ja mikroaaltouunit toimivat aurinkosähköllä.