Maailmalla on alkanut kiertää juttuja mittavasta aurinkomyrskystä, joka käräyttää tietoliikenneyhteydet ja sähkönjakelun karrelle lähitulevaisuudessa.
Kuinka pian, riippuu jutusta, mutta ainakin katastrofielokuva 2012 iskosti ihmisten mieliin yhden vuosiluvun. Usein mainittu ajankohta on 21.12.2012. Tuolloin päättyy maya-intiaanien pitkä ajanlasku, runsaan 5 125 vuoden kalenterijakso.
Aurinkotutkijaa useamman vuoden päähän ulottuvat ennusteet eivät vakuuta. "Tässä on noloja tilanteita nähty parin viime vuoden aikana", kertaa Oulun yliopiston avaruusfysiikan professori Kalevi Mursula viimeaikaisia maailmalta kertyneitä kokemuksia Auringon aktiivisuuden ennustamisesta.
"Olisipa se ollut mestari, joka olisi edellisen syklin loppuvaiheessa osannut ennustaa merkillisen pitkän minimin ja Auringon poikkeukselliset muutokset viimeisen kolmen neljän vuoden aikana", Mursula lisää.
Auringon toiminnan ennustaminen on aina hankalaa, nykytilanne on Mursulan mielestä opettavainen esimerkki siitä.
Syklin pituus on ollut viime vuosisadan lopulla keskimäärin noin 10 vuotta, mutta edellinen sykli kesti 12 vuotta.
Historiallisesti paras ennuste syklien voimakkuudesta on Maan magneettista aktiivisuutta kuvaava niin sanottu geomagneettinen aktiivisuus, sen avulla on parhaiten saatu osumaan arvio Auringon seuraavan syklin maksimin korkeudesta.
"Esimerkiksi auringonpilkkujen esiintymisen pohjalta tehtyjen tilastollisten analyysien avulla ei ole osuttu oikeaan läheskään niin hyvin", Mursula huomauttaa. Pitkän ajan ennusteet - useiden vuosien tai kokonaisten syklien mittaiset - ovat Mursulan mukaan "aika lailla hehtaaripyssyllä ampumista".
Lue lisää sunnuntain Kalevasta!