Juhani Tammisen, 53, työhuoneen ovella riittää ruuhkaa.
Kello käy vuorokauden viidenneksi viimeistä tuntia, mutta Ässien toimitusjohtajan päivä ei ole vielä pulkassa.
Ei sinne päinkään.
Tamminen hyvästelee edellisen vieraansa ja ohjaa toimittajan porilaisseuran hermokeskukseen.
Pääkallopaikka yllättää askeettisuudellaan: ei tietoa pedanttisesta järjestyksestä, upottavista nahkasohvista tai konjakkilaseista. Tila on työhuone - sanan varsinaisessa merkityksessä.
Myös pöytä on sotkuinen, mutta se ei Tammista häiritse. Pitkän linjan kiekkomies on pähkäillyt viime ajat suurempien ongelmien kanssa.
Oulusta saadut opit tehokkaassa käytössä
Porilaisen kiekkoilun nostaminen suosta ei ole aivan yksinkertainen asia.
"Itse puhun kuolemanlaakson ylittämisestä. Yksikin harha-askel ja olemme hukassa. Se on pelin henki", Tamminen myöntää.
Vuosina 1998-2001 Tamminen toimi Kärppien päävalmentajana. Tammisen pestin aikana perinteikäs oululaisseura nousi uuteen kukoistukseen.
Tamminen on jättänyt Oulun jo aikaa sitten, mutta miehen henki leijailee yhä Raksilan hallin käytävillä. Kärppien uusi tuleminen henkilöityi erityisen vahvasti Tammiseen.
Aurinkokuningas antoi Kärpille paljon, mutta vuorovaikutus ei ollut yksipuolista. Oulusta saadut opit ja kontaktit ovat tehokkaassa käytössä, kun entinen maajoukkuekapteeni valmistelee Ässä-pakkaa uuteen rynnistykseen.
Ei ole sattumaa, että patapaitojen kokoonpanosta löytyy kuusi entistä Kärppien pelaajaa (Martin Bergeron, Vjatsheslav Fandul, Tuomo Harjula, Teemu Virkkunen, Iikka Törnvall ja Steve Shirrefs).
"Ei todellakaan. Ex-toimitusjohtaja Antti Heikkilä on hyvä ystäväni ja suosittelin hänelle tiettyjä pelaajia. Bergeronin ja Virkkusen siirroissa minulla oli tietysti vielä suurempi rooli", 1. kesäkuuta pestinsä aloittanut Tamminen korostaa.
Markkinointi-iskuja maakuntaan
Erityisen hyvin Ässät sopii Harjulan, Virkkusen ja Törnvallin kaltaisille nuorille pelaajille, jotka kaipaavat peliaikaa ja vastuuta.
"Tupe (Harjula) on päässyt meillä jo suureen rooliin, ja Tepi (Virkkunen) lyö täällä itsensä läpi. Jos noin lahjakas kaveri on tehnyt viimeisen kahden kauden aikana vain neljä maalia, on jossain menty pahasti pieleen", Tamminen kärjistää.
Myös Ässien markkinointistrategiaan on poimittu "oululaisia" - ja hyväksi havaittuja - vaikutteita. Tamminen taustajoukkoineen on tehnyt ahkerasti iskuja Satakunnan pikkupitäjiin.
Toiminta-alue on kuitenkin rajallinen: etelässä vastaan tulee Lukko, idässä tamperelaisseurat Tappara ja Ilves ja pohjoisessa Mestis-joukkue Vaasan Sport. Lännestä taas löytyy miljoonia silakoita, joita jääkiekko ei kiinnosta tippaakaan.
"Mutta potentiaalia on paljon sekä tässä kaupungissa että ympäröivässä maakunnassa. Yleisö pitää saada palaamaan Isomäkeen", Tamminen tietää.
Haussa takavuosien porilainen hulluus
Ässä-ikoni Veli-Pekka Ketolan suuruuden päivinä 1970-luvun lopussa Isomäen jäähalli pullisteli yleisöä.
Tuolloin syntyi myytti porilaisesta hulluudesta, joka herätti Satakuntaan matkanneissa joukkueissa pelonsekaista kunnioitusta. Porilaispelaajat "kasvoivat" kotikaukalossaan vähintään kymmenkunta senttiä ja antoivat laitojen paukkua.
Maalinteon hoiti legendaarinen tehoketju Kari Makkonen - Ketola - Arto Javanainen, joka veti kansaa Isomäkeen pitkienkin matkojen takaa.
Viimeisen 15 vuoden aikana on ollut hiljaisempaa, ellei vuoden 1995 menestyspiikkiä (SM-pronssi) oteta lukuun.
"Meillä on kaksi erilaista katsojasukupolvea. Vuoden 1978 mestaruushuuman kokeneet ovat pessimistisiä, eivätkä usko vanhojen hyvien aikojen paluuseen. Nuoriso taas on nähnyt vain häviävän Ässä-joukkueen - porilaisen hulluuden irvikuvan", Tamminen vertaa.
"Yksi tärkeimmistä missioista on löytää vanha hurmoshenki ja täyttää hallin seisomakatsomo (2500 paikkaa) ääriään myöten. Meille tämä katsojaryhmä on tärkeä voimavara. Matsiin lähtemisen ei pitäisi olla ainakaan lipun hinnasta kiinni."
Pienikin voi
olla kaunista
Kunnianhimosta Tammista ei ole voinut koskaan syyttää. Myös Ässien suhteen tavoitteet ovat korkealla, mutta yltiöromanttiset ja epärealistiset mestaruushaaveet on heitetty heti kättelyssä romukoppaan.
Valittu linja ei jätä sijaa jossittelulle. 2,3 miljoonan euron budjetilla - josta joukkueen kasaamiseen upposi 1,1 miljoonaa - ei pohjusteta mestaruusjuhlia, vaan rakennetaan sijoille 5-8 tähyävä SM-liigajoukkue.
"Kauden jälkeen viivan alle summataan 200 000 euron tulos. Tässä yhtälössä merkittävä tunnusluku on yleisökeskiarvo, joka pitää hilata 3900 katsojaan."
"Haihattelun ajat ovat ohi. Business is business ja raameissa on pakko pysyä. Minun visiossani Ässät on maan parhaiten hoidettu pikkuseura vuonna 2007 - siis velaton sellainen."
Kerran koutsi,
aina koutsi
Porin kapakoissa on jo isketty vetoja siitä, milloin Tamminen hyppää Ässien vaihtoaitioon.
"Mika Toivola ja Karri Kivi (ex-Kärpät) ovat huippukoutseja. Tein heti Poriin tullessani selväksi, että en puutu kaksikon tekemisiin. Jos joudumme kriisiin, olen toki valmis tarjoamaan apuani", eri puolilla maailmaa pätevöitynyt kiekkokiertolainen muotoilee ympäripyöreästi.
Valmennuksellisia näkemyksiä Tamminen pääsee esittelemään seuraavassa kirjassaan, joka julkaistiin tällä viikolla.
"Vedän Teamwork-teoksessa nippuun muun muassa viime kevään MM-katastrofin syyt."
Tiikeri ei pääse juovistaan.
Vai miten se sanonta menikään?