Kalajoki Hymyileviä kasvoja näkyi pitkin sunnuntaita meren jäällä Kalajoella. Kymmenettä kertaa hiihdetty Kalevan kansan jäähiihto kokosi ladun varteen nelisensataa hiihtoharrastajaa.
Luonnonvoimat ovat monesti vesittäneet hiihtoretken järjestämisen. Jäät ovat olleet liian heikkoja tai ahtojäät ovat nousseet pystyyn ja hiihtoreitti on mennyt tukkoon.
"Ensimmäinen jäähiihto järjestettiin vuonna 1985. Siitä oli tarkoitus tehdä vuosittainen perinne, mutta turhan usein olemme joutuneet luopumaan leikistä. Välillä meni viisi talvea, ettei hiihtoa pystytty järjestämään. Silloin meinasi usko loppua. Tänään hiihtäjiltä on tullut vain positiivisiä kommentteja. Olosuhteet ovat olleet kohdallaan", järjestelyissä mukana oleva Allan Seikkula kertoo.
Hiihtäjien mielessä välkkyi vajaan 20 kilometrin päässä rannasta sijaitseva Kallan saari. Kalastajakylässä hiihtäjiä odotti puolimatkan krouvi. Muutamat hiihtäjät kävivät puukirkossa virittelemässä äänijänteitään viimeistä rutistusta varten.
"Akustiikka tuntui toimivan. Viidenkympin iässä tulee erilaisia villityksiä. Viikon verran olin Ylläksellä hiihtelemässä. Paluumatkalla yövyin siskon luona Oulaisissa ja ostin asuntoauton. Tämä reissu sattui sopivasti paluumatkalle. Nykyään asun Siilinjärvellä", totesi entisellä kotiseudullaan vieraillut Allan Alaverronen.
Kirkossa järjestyi paluukyyti
Päivi Itkonen Kuopiosta ja Kirsi Hemmilä Kempeleestä lähtivät ladulle aviopuolisoiden innostamana. "Mekin olemme tulossa Lapin reissulta. Loma alkaa loppua ja kotimatka on edessä. Viimeinen taival jää hiihtämättä. Saimme pongattua moottorikelkkamiehiltä kyydin Kallan kirkossa", sisarukset naureskelivat.
Toinen huoltopiste reitin varrelle oli järjestetty kymmenen kilometrin päähän rannasta. Alavieskalainen Pasi Rasmus ja ylivieskalainen Eljas Rantala lykkivät hyvissä voimissa välitankkaukseen. "Laihtumaan täällä ei pääse. Omat eväätkin taitavat jäädä nauttimatta. Jäähiihdossa olemme mukana toista kertaa. Edellisellä kerralla oli kova myräkkä, mutta se ei lannistanut meitä", miehet myhäilivät.
Eksoottinen elämysretki ilman näkyvää määränpäätä sai paljon uusia ystäviä. Kaukaisimmat osanottajat olivat pääkaupunkiseudulta. Pietarsaarelainen Aarre Olkkonen ehti matkan varrella ihailla luonnon muovaamia jäälohkareita.
"Jännä tunne tuli, kun kiintopisteet hävisivät. Eksymään ei pääse. Ladut on laitettu hyvään kuntoon. Hiihdin molemmilla tyyleillä", Olkkonen selvitti.