Energia puhuttaa. Suomen viides ydinvoimala ei ole vielä edes valmis, kun kuudennen mahdollisuudesta jo keskustellaan.
"Energian tarve on huimassa kasvussa. Kolmessakymmenessä vuodessa se kolminkertaistuu nykyisestä", arvioi professori Helge Lemmetyinen Tampereen Teknillisestä yliopistosta. Tähän maailmanlaajuiseen tarpeeseen ei Lemmetyisen arvion mukaan nykymenolla pystytä vastaamaan - ellei ainakin kahta uutta ydinvoimalaa rakenneta joka päivä tulevina vuosikymmeninä. Fossiiliset polttoaineet eivät riitä ja lisäksi ne ovat haitallisia ympäristölle.
Paras ratkaisu löytyy Lemmetyisen mielestä auringosta. Vetytalouteen yhdistettynä aurinkoenergia on käytännössä ehtymätön ja täysin saastuttamaton energiantuotantotapa. Vedyn tuottaminen energian kantajaksi ja polttoaineeksi aurinkoenergiaa hyödyntämällä ei aiheuta minkäänlaisia päästöjä. Vetyä saadaan esimerkiksi vedestä sähkökemiallisesti, ja kun vety palaa, siitä syntyy jälleen vettä.
Paneeleja päiväntasaajalle
Aurinko- ja vetytalouteen liittyvät tekniikat ovat jo tunnettuja. Aurinkoenergiaa hyödynnetään pääasiassa aurinkokennoista koostuvien aurinkopaneeleiden avulla. Piipohjainen paneeli on kaupallisessa käytössä, mutta on kuitenkin vielä kallis. Se maksaa satoja euroja neliömetri. Tutkimuksessa on professori Lemmetyisen mukaan panostettu viime vuosien aikana muovipohjaiseen materiaaliin. Sitä voitaisiin valmistaa esimerkiksi suurina foliopaperimaisina rullina, mikä laskisi tuotantokustannuksia huomattavasti.
"Pullonkaula on tällä hetkellä se, että mekanismit tunnetaan, mutta käytännön tuntemusta ja tekniikkaa ei ole viety niin pitkälle, että kestävän tuotteen voisi kehittää", Lemmetyinen sanoo. Hän uskoo kuitenkin, että tekniset ongelmat saadaan lähitulevaisuudessa ratkaistua.
Säteilyn kausiluonteisuus esimerkiksi Suomessa ei ole kynnyskysymys. Professorin visiossa suuria aurinkopaneeleja rakennettaisiin aurinkoisille alueille, kuten päiväntasaajalle. Vedestä aurinkoenergian avulla erotettu vety kuljetettaisiin käyttöalueille putkia pitkin, maakaasun tapaan.
"Tulevaisuus voisi olla vety, etelästä pohjoiseen", Lemmetyinen uskoo.
Kritiikkiä bioenergialle
Maailman valtioista vain Islanti on käynnistänyt todellisen projektin vetytalouteen siirtymiseksi. Pääkaupungin Reykjavikin bussit käyvät jo vedyllä. Aurinkoenergiaakin hyödynnetään maailman mitassa vielä vaatimattomasti. Suurin osa on pienkäyttöä, esimerkiksi aurinkolämmittimiä intialaisissa kodeissa ja aurinkosähköä yksittäisissä suomalaisissa vapaa-ajan asunnoissa.
Päättäjät eivät Lemmetyisen mukaan ole vielä ymmärtäneet satsata aurinkoenergiaan. Näkökulma on ollut lyhytjännitteinen, energia kun on riittämässä seuraavaksi vuosikymmeneksi ja sen hinta on vielä kohtuullisen halpa. Aurinkoenergiaa enemmän esillä olleeseen bioenergiaan Lemmetyinen suhtautuu kriittisesti.
"Jos Suomessa aloitetaan energiakasvien tehoviljely, muutamassa vuodessa jokiin virtaa niin paljon lannoitetta, että leväkasvu saadaan Suomenlahdella huippuun. Monivaiheinen prosessi tulee myös kalliiksi."
Lemmetyinen perää isompaa panostusta aurinko- ja vetytalouteen kohdistuvaan tutkimukseen ja soveltavaan tuotekehitykseen sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Tutkijoilla on hänen mukaansa kyllä ammattitaitoa ja intoa - viime kädessä poliittinen tahto ratkaisee.