Lisääntyvä valoisuus saa jotkut väsymään, jopa masentumaan. Itsemurhien ja masentuneiden määrät kasvavat keväisin, vaikka valo piristää suurimpaa osaa ihmisistä.
Kevätmasennus voi olla hyvin vakavaa, ja se vaatii aina hoitoa. Se on sairaus, joka ilmenee päivien pidetessä ja vie kyvyn toimia tavalliseen tapaan niin töissä kuin kotona.
"Kevätmasennus ei yleensä toistu joka vuosi. Pahimmassa tapauksessa voi käydä niin, ettei seuraavaa kevättä tule, jos ihminen päätyy itsemurhaan. Toinen vaihtoehto on, että hoito onnistuu", akatemiatutkija Timo Partonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta kertoo.
Jos sairastaa jo masennusta, se voi syventyä entisestään keväällä. "Fyysistä aktiivisuutta tulee lisää, mutta kun syö ja nukkuu huonommin, se voi muuttaa olon ahdistuneeksi", Partonen sanoo.
Kevätmasentuneella voi olla myös perinteisiä masennuksen oireita: mieliala on huono, itku voi tulla yllättäen ilman syytä tai sitten masentunut ärtyy, eikä itse edes huomaa sitä. Masennuksesta kertoo myös vaikeutunut päätöksenteko. Usein sairastunut ei pysty keskittymään, unohtelee asioita, tuntee haluttomuutta, toivottomuutta ja syyllisyyttä.
Kevät- ja kaamos-masennus vastakohtia
Kevätmasennukseen ja kaamosmasennukseen sairastuvat eri ihmiset. Kaamosmasentuneen ihmisen vointi paranee talven jälkeen kesää kohti, kun kevätmasentuneen pahenee. Oireet ovat päinvastaisia. Kun kaamosmasentuja nukkuu paljon, kevätmasentuja ei saa unta. Hän laihtuu ruokahalun huonotessa, kun taas kaamosmasentuja syö paljon ja paino nousee.
Valon lisääntymisestä kärsiville kaamoksen pimeys luo turvaa, kun taas armoton kevätvalo paljastaa likaiset ikkunat, nurkkien pölyt ja omien kasvojen jokaisen alkavan uurteen.
"Kaamosmasennus tulee lähes joka vuosi toistuvasti, mutta toistuva kevätmasennus on harvinaisempaa", Partonen toteaa.
Väsymyksestä masennukseen
Eri tutkimusten mukaan vuodenaikaan liittyvästä mielialan ja energian laskusta kärsii 10-20 prosenttia väestöstä. Kevätmasentujien määrää ei tiedetä, sillä sairautta on tutkittu vähän.
Partonen kertoo, että moni puhuu väsymyksestä, masennuksesta ja jaksamattomuudesta keväällä.
Tämä kevätväsymykseksi kutsuttu vaiva on lievempi muoto kevätmasennuksesta. Se ei ole sairaus, vaan se on oire, johon voi löytyä monta syytä. Voimaton olo selittynee vaatimusten ja kiireen luomalla painolastilla. Yksi syyllinen voi löytyä liian lyhyestä yöunesta. Nukkumaan meno viivästyy samaa tahtia kevään pitenevien iltojen kanssa.
"Kevätväsymys voi vakavoitua ja muuttua vakavaksi kevätmasennussairaudeksi. Syitä voi olla monia, mitkä johtavat masennukseen", Partonen sanoo.
Mielialaansa voi kohottaa huolehtimalla riittävästä, säännöllisestä yöunesta terveellisen ravinnon ja liikunnan ohessa. Tärkeää on pitää yhteyttä läheisiin, sillä vetäytyminen vie oloa huonompaan suuntaan.
"Valossa oleskelu aamupäivän aikana on yleensä hyvä, mutta jos auringonpaiste tuntuu ahdistavalta, ei kannata mennä väkisin ulkoilemaan", Partonen ohjeistaa. Jos omat keinot eivät auta parissa kolmessa viikossa, pitää hakea apua omalta lääkäriltä tai hoitajalta työterveyshuollosta tai terveysasemalta.
