Auringonlaskun elinkeinoksi tuomittu kaivosala tekee uutta tuloaan. Se lämmittää kaivosammattilaisten mieltä.
"Kun alalla syntyy mitä tahansa bisnestä, se on sinänsä positiivista. Kaivosteollisuus ja varsinkin metallikaivosteollisuus on Suomessa niin pieni ala, että lisävolyymin saaminen siihen auttaa kaikkia toimijoita", Outokummun Kemin kaivoksen johtaja Jaakko Ahtiainen sanoo.
Lappi on saamassa kaivoksista uuden tukipylvään, jonka merkitys ei välttämättä ole aivan vähäinen. Kemin kromikaivoksen ja Sodankylän Pahtavaaran kultakaivoksen rinnalle tulee Kittilän kultakaivos. Kevitsan nikkelin hyödyntämiseksikin asiat etenevät ja muutamia muitakin lupaavia aihioita on hionnassa.
Lapin maakuntajohtaja Esko Lotvonen veikkaa, että Lapissa voisi kymmenen vuoden kuluttua toimia 4-5 kaivosta. "Uskon, että malmien markkinahinnat ovat silloin kohtuullisen korkealla tasolla." Se tietäisi 500-700 suoraa työpaikkaa ja kerrannaisvaikutuksineen 2 000-2 500 työpaikkaa. Matkailu tuo työtä noin 4 000 henkilötyövuoden verran.
Kaivosbuumi on tuonut eteen myös osaajaongelman. Lähivuosina tarvitaan satoja uusia ammattilaisia kaivosmiehistä insinööreihin. Alas ajettu kaivosmiesten kolmivuotinen peruskoulutus polkaistiin vuosi sitten kokeiluna käyntiin Sodankylän ja Länsi-Lapin ammatti-instituuteissa, mutta akuuttia hätää paikataan nopeammalla aikuiskoulutuksella. Kittilässä availlaan isoa kurssituspakettia.
Länsi-Lapin ammatti-instituutin rehtorin Pentti Leipälän mukaan kaivoskoulutus ei ole koskaan ollut oikein suosittu ala ja kokeilukoulutuskin palaa vielä hiljaisella liekillä. Kaivosten toteutumiseen ei jakseta luottaa. "Opiskelijoita riittäisi lähivuosiksi, jos Suurikuusikon lisäksi joku isoista käynnistyisi. Muuten tämä on vähän kitumista."
Leipälä kuitenkin näkee, että kaivosyhtiöitä ei pitemmällä tähtäimellä pika- ja täsmäkoulutus tyydytä, vaan ne haluavat myös peruskoulutettua kaivosväkeä.