Turistit ovat löytäneet Oulujoen suiston melontamaastot paremmin kuin paikkakuntalaiset. Oulun safarien järjestämien yömelontaretkien osanottajien määrä kasvaa moninkertaiseksi heinäkuussa, kun norjalaiset vyöryvät kaupunkiin.
"Aasialaiset ovat aivan tohkeissaan, kun täällä voi kulkea yöllä kanootilla", kertoo Oulun safarien melontaopas Janne Helttunen.
Yömelontaretkiä on järjestetty muutaman vuoden ajan. Retki alkaa illalla kymmeneltä ja kestää muutaman tunnin.
Aurinko paistaa matalalta ja pehmentää rantojen ääriviivat, kun työnnämme kanootit vesille. Näin keskikesällä päivä- ja yömelonnan erottaa toisistaan vain muun vesiliikenteen määrä: yömelojat saavat nauttia luonnon rauhasta muiden veneilijöiden häiritsemättä. Elokuussa, kun meri on musta, eteenpäin kuljetaan otsalamppujen valossa.
Yöretki tehdään kaksipaikkaisilla intiaanikanootilla. Leveäpohjainen avokanootti sopii ensikertalaisellekin. Haastavin vaihe on kanoottiin nouseminen. "Useimmiten intiaanikanootti kaatuu viisi kymmenen metriä rannasta", Helttunen opastaa. "Muutoin tämä kanootti ei keikahda nurin kuin kovassa mainingissa."
Kaksipaikkaisen kanootin melominen on tiimityötä. Keulassa istuva antaa kanootille vauhtia, ja peränpitäjä ohjaa suuntaa. Noviiseille haastavinta on saada kanootti kulkemaan mutkittelematta. Työ tehdään syvillä vatsa- ja selkälihaksilla yläkroppaa kääntäen, ei hauiksilla tai pelkillä hartioilla.
"Moni innostuu lajista terveysvaikutusten vuoksi. Vedän retkiä myös liikuntarajoitteisille, jotka haluavat vahvistaa tukirankaansa", Helttunen kertoo.
Mustasalmi on hämmästyttävän leveä. Monia Lapin koskia 20 vuoden aikana laskenut keskisuomalainen Kari Antila ihastuu retkellä salmen rauhaan. Vanhat talot, kuten seurakunnan leirikeskus, kurkistavat puiden lomasta. Salmi on lähes tyyni.
Rannoilla kelluu muutamia ajopuita, ja sorsaperhe pakenee räkättäen kauemmaksi. Matalassa uomassa kasvaa kortetta, kaislaa ja ulpukoita.
Saamme olla lähes rauhassa sääskiltä kovan tuulen ansiosta. Tuulen vuoksi avomeri jää meiltä tällä kertaa kokematta. Saavumme tunnissa kääntöpaikalle, Hietasaaren merenpuolimmaiselle kävelysillalle. Takaisin kaupunkiin melomme 40 minuuttia.
Aurinko on laskenut taivaanrannan puiden taakse, kun kanootin kokka kolahtaa takaisin Meritullin rantaan. Kaupunki on lähes äänetön - vain lokit metelöivät rannassa.
Lisää tietoa melontamahdollisuuksista löytyy muun muassa Oulun matkailuneuvonnan nettisivuilta
www.oulutourism.fi