Aurinkoenergiaa tuskin vielä hyödynnetään Suomessa. Rakennuksiin on asennettu moduleita vasta noin 10 000 neliötä, kun Keski-Euroopan kattoja koristavat jo miljoonat paneelineliöt.
Maailmalla aurinkoenergian laitemarkkinat harppovatkin kovasssa kasvussa. Aurinkosähkömarkkinat ovat paisuneet viimeiset kuusi vuotta yli 30 prosenttia vuodessa.
Kun fossiiliset energiat loppuvat, aurinko paistaa edelleen. Niinpä jopa öljylle vannoutuneen Shellin pitkän aikavälin skenaariossa aurinkoenergian osuus kohoaisi vuonna 2060 jo 30 prosenttiin maailmassa.
Samalla se olisi selvästi edullisempi energiamuoto kuin perinteiset lämmön- ja sähkönlähteet. Kansallisten suunnitelmien mukaan Suomessakin aurinkoenergian hyödyntäminen kymmenkertaistuisi vuoteen 2010 mennessä.
Noin 120 000 keräinneliötä vastaisivat tuolloin 10 000—20 000 pientalon lämmöntarvetta. Tähtäimessä on samalla 150 miljoonan euron liikevaihto, josta valtaosa muodostuisi viennistä.
Heidrun Faninger-Lund konsulttiyritys Solprosista palauttaa kuitenkin projektoinneista nopeasti maan pinnalle.
Suomessa asennetaan paneeleita vuodessa saman verran kuin Saksassa kahdeksassa tunnissa, hän suhteuttaa nykytilannetta.
Suomessa ollaan aurinkoenergian osalta nyt siinä, missä Itävallassa oltiin 25 vuotta sitten.
EU:ssa suomalaisten markkinaosuus on vasta promillen luokkaa, kun esimerkiksi tuulienergian laite- ja komponenttitoimittajat ovat sentään päässeet viiden prosentin kulmaan kiinni.
Vaikka Suomessa etenkin puumassan käyttö ja jopa tuulienergian näkymät hakkaavat kiinnostuksen ja panostukset aurinkoenergian säteilyvoimaan mennen tullen, niin solaariteollisuuden vientimahdollisuudet ovat suuret, painottaa ilmastonmuutosta rajoittavia tekijöitä tutkivan Climtech-ohjelman ohjelmapäällikkö: Kysymys on vain siitä, että kehitetään teknologiaa ja osataan myydä sitä maailmalla, Ilkka Savolainen vakuuttaa VTT:ltä.
Tämä pitäisi nähdä merkittävänä potentiaalisena vientiteollisuutena, sanoo myös Naps Systems Oy:n toimitusjohtaja Timo Rosenlöf.
Vaikka aurinkoenergian alalla onkin kirjattu puolensataa toimijaa, Naps on Suomen ainoa teollinen valmistaja paneelijärjestelmien osalta. Se aloitti toimitukset vuonna 1981.
Tänä vuonna Fortumin tyttären liikevaihto nousee 20 miljoonaan euroon: Sata prosenttia, kertoo Rosenlöf.
On kuitenkin tarpeen erottaa aurinkosähkö ja vakiintuneempi aurinkolämpö, hän muistuttaa. Lämpöä on hyödynnetty perinteisesti etenkin Välimerellä, missä käyttövettä on lämmitetty keräinten avulla.
Sen sijaan Naps, jolla on tuotantolaitos Ruosissa, on erikoistunut valmistamaan aurinkosähköjärjestelmiä.
Ala on vasta viime vuosina lähtenyt voimakkaaseen kasvuun ja siitä on muodostunut todellinen toimiala. 10 vuoden tähtäimellä Rosenlöf ennakoi 25—30 prosentin kasvua.
Aurinkoenergian kohdalla on kyse hajautetusta energiamallista, sähkö tuotetaan siellä, missä se kulutetaan ja silloin kun valoa riittää tai aurinko paistaa.
Vuosittaisen maanpintaan lankeavan energiamäärän osalta Suomi onkin kilpailukykyinen Keski-Euroopan kanssa.
Hyvin tulee, se vain on kausiluonteista. Kesäkuussa arvot voivat olla etelässä jopa paremmat kuin Pohjois-Afrikassa.
Kyseessä on kuitenkin täydentävä energiamuoto, ilman varastointia aurinkosähköllä ei pärjätä talven yli.
Intensiivinen kulutuskaan — kuten sähkökiuas — ei sovi aurinkosähkön yhteyteen. Ja kesälläkin tämä uusiutuva energiamuoto kaipaa kaverikseen esimerkiksi energiansäästölamppuja. Kun nämä kaksi asiaa yhdistetään, päästään erityisen hyviin tuloksiin, Rosenlöf sanoo. Toimiala pyrkii koko ajan nostamaan hyötysuhdetta ja laskemaan valmistuskustannuksia.
Tärkeämpi elementti on valmistuskustannusten laskeminen. Saksassa on lähdetty juuri siitä, että vain kunnon kysyntä nostaa volyymejä, mikä taas laskee hintoja. Sikäläisissä omakotitaloissa paneelijärjestelmä liitetään verkkosähkön rinnalle.
Jos aurinkoa ei riitä, virta otetaan automaattisesti verkkosähköstä. Jos taas tuotanto on tarvetta suurempi, sähköyhtiö ostaa ylijäämän: Kotitalous voi tuottaa sähköä verkkoon.
Saksan lanseeraama ensin tuhannen ja sitten niin sanottu 100 000 katon tukiohjelma on kaksivaikutteinen. Yksityinen saa laitteisiinsa suoran investointituen.
Sähköyhtiöt taas on velvoitettu ostamaan yksityiseltäkin ylimääräinen sähkö kiinteään 0,47 euron kilowattihintaan. Se on sähkön myyntihintaa korkeampi. Hinta kulkeutuu maksettavaksi niille kuluttajille, jotka käyttävät perinteistä sähköä.
Sekä Ranska että Englantikin käynnistävät juuri omia ohjelmiaan. Italiassa ja Espanjassa taas ollaan nostamassa tukitasoa, Rosenlöf kertoo: Pohjoismaat ovat tässä selvästi jäljessä.
Julkisen tahon kiinnostus etsiä uusia ratkaisuja ja ottaa niitä käyttöön, siinä täällä ollaan passiivisia, Rosenlöf sanoo: Saksassa on lähdetty siitä, että jostakin pitää aloittaa.
Energiataloudellisesti Saksankaan ohjelmalla ei ole vielä ollut vaikutusta, mutta se on jo selvästi muuttanut kulttuuria: aurinkoenergia mielletään edistykseksi.
Kun ennen saksalaisperhe osti mersun autotallin eteen, nyt statussymboliksi on monin paikoin noussut paneelijärjestelmä omakotitalon katolla. Myös kunnat kilpailevat kärkisijoista aurinkoliigassa.
Suomessakin olisi teknisesti mahdollista toteuttaa vastaava järjestelmä kuin Saksassa. Mutta ainakaan toistaiseksi yksityisille ei myönnetä tukea. Sen sijaan vuoden alusta alkaen yritykset ja julkiset tahot saattavat hakea aurinkopaneelihankkeisiinsa KTM:ltä 30 prosentin investointitukea.
Mutta tämä ei ole vielä konkretisoitunut, Rosenlöf tietää.
Suomessa liiketoiminta on keskittynyt perinteisesti mökkipaketteihin. Naps on yksin toimittanut niitä jo 30 000 mökille. Kysyntä jatkuu tasaisesti. Paneelien pinta-ala on nyt kuitenkin kasvussa.
Suomen liiketoiminta on Napsilla alle kymmenyksen. Ydinliiketoimintaa ovat teollisten asiakkaiden järjestelmät esimerkiksi telekom-alalle sekä öljy- ja kaasuteollisuuteen.
Lisäksi sähköistetään syrjäisiä seutuja Afrikassa ja Aasiassa. Aurinkosähkön tuotantokustanuksia ei pidä verrata voimalaitoksiin, Rosenlöf sanoo: Aurinkosähkö on aina kalliimpaa. Hyöty on muualla, hajauttaminen tuo esimerkiksi mukanaan uudenlaisen varmuustason ja poistaa siirtohäviöt.
Siirtohukka nousee Suomessa jopa 15 prosenttiin tuotetusta energiasta. Jatkossa teknologian käyttöönottoa edistää se, että aurinkoenergia integroituu yhä enemmän rakentamiseen.
Ekoviikissä esimerkiksi, missä aurinkolämmön lisäksi rakennetaan nyt kokeilevaa aurinkosähköjärjestelmää, paneelit on sijoitettu parvekkeiden eteen.
Ei julkisivulta odoteta tuottoa, Heidrun Faninger-Lund huomauttaa.