Pentikmäestä Posiolla on muotoutunut pienoinen veistospuisto. Tiistaina paljastettu kuvanveistäjä Teuvo Tuomivaaran veistos on hänen neljäs työnsä ulkotiloissa, lisäksi sisällä myymälässä ja näyttelytiloissa on viisi hänen puu- ja pronssiveistostaan.
Aiemmat ulkoveistokset ovat rakennusten kolmelta sivulta rajaamalla suojaisella alueella mäen päällä. Niitä voi tarkastella rakennuksia yhdistävistä lasikäytävistä ja pihapoluilta. Uusin teos sijoittuu alas sisääntulopihalle parkkipaikkojen läheisyyteen.
Aura-nimen saanut teos symboloi tekijänsä mukaan Pentikäisten roolia yrittäjinä, uuden uran auraajina. Paljastuksen ajankohta sattuu myös perheyrityksen osata taitekohtaan, kun Anu ja Topi Pentikäinen ovat siirtämässä yrityksen johtamista seuraavalle sukupolvelle.
Pentikäiset ovat ottaneet useimmiten kunnalle kuuluvan roolin julkisen taiteen hankkijana. Hyvä niin, sillä Posion kunta on taiteen ostajana laistanut oman osansa. Tuomivaara kertoo, että pitkäaikainen yhteistyö Pentikäisten kanssa on tehnyt työn kuvanveistäjänä paikkakunnalla mahdolliseksi, niin työtilaisuuksien kuin henkisenkin tuen kautta.
Aura kohoaa korkealle. Materiaaliltaan se on kvartsipinnoitettua teräsbetonia. Auran-terän lisäksi veistoksesta voi hahmottaa purjemaisuutta.
Aiemmista Tuomivaaran mäellä olevista veistoksista se muistuttaa eniten graniittista Syliä. Molemmissa on liikkeen tuntu ja niiden hahmot muuttuvat voimakkaasti tarkastelusuunnasta riippuen. Auran terän ankara linja pyöristyy taakse avautuessaan pehmeydessään lähes kankaan laskosta muistuttavaksi. Myös Aura oli Sylin tavoin ensin tarkoitus toteuttaa kivisenä, mutta korkean kappaleen teräsvahvisteiseen betonirakenteeseen päädyttiin osittain myös turvallisuussyistä.
Pintakäsittely antaa Auralle perusbetonin harmaudesta poikkeavan ilmeen. Kvartsipinnoite on väriltään elävän vaaleanharmaa ja sen valontaitto muistuttaa marmoria. Pinnan hohto vaikuttaa osaltaan massaltaan suhteellisen ison, valussa viisi kuutiota betonia nielleen kappaleen keveyden tuntuun.
Tuomivaaran veistos on ajateltu paikkaansa. Se sopeutuu ympäröivään moderniin rakennusmassaan pelkistettynä, selkeänä hahmona. Myös pinnoitteen harmaa väri sitoo sitä samaa sävyä oleviin, hieman tummempiin seiniin ja maata peittäviin luonnonkiviin. Ylempää mäeltä katsottuna teoksen vaaleus korostuu tummaa männikkömetsää vasten. Toisaalta Aura on kyllin kookas ja muodoltaan vahva ottamaan oman tilansa.