Myanmar valmistautuu parlamenttivaaliin 8. marraskuuta. Ilmassa on juhlan tuntua. Pääkaupunki Yangoonissa mainokset koristavat katunäkymää ja puoluetunnukset liehuvat. Lava-autoihin kiinnitetyt kaiuttimet syytävät sanomaa. Vaalien voittajakin on jo tiedossa. Se on NLD, Nobelin rauhanpalkinnon saaneen Aung San Suu Kyin johtama puolue. Vain voiton suuruutta ei tiedetä, mutta jopa 60 prosentin kannatus on mahdollinen.
Britannian ja Ranskan kauan kestäneellä siirtomaavallalla on pitkä varjo. Sotilasjuntta kaappasi vallan silloisessa Burmassa (nyt Myanmar) 1988. Maata on runnellut sisällissota 60 vuotta. Suomi tuki rauhanprosessia, joka on nyt päätynyt rauhansopimukseen. Metsissä piileskelee kuitenkin vielä 21 etnistä armeijaa.
Myanmarin presidentti kutsui lähinaapureiden lisäksi EU:n allekirjoittamaan sopimuksen. Kiinaa päätös ärsytti, koska se katsoo Myanmarin kuuluvan omaan etupiiriinsä. Ilmassa on arvioita, että ehkä Kiina vaikutti taustalla siihen, etteivät kaikki aseelliset ryhmät lopulta allekirjoittaneet sopimusta.
Suomi osallistuu vaalitarkkailuun Myanmarissa. Vaalit ovat vapaat, mutta armeija on muuttanut perustuslakia, mikä takaa sille 25 prosenttia parlamenttipaikoista ja kolme tärkeää ministerisalkkua, kävi vaaleissa miten kävi. Perustuslain muuttamiseen tarvitaan parlamentissa 3/4 tuki. Armeijaa lähellä olevan puolueen USDP:n kannatus on vaihdellut 15–25 prosentin haarukassa. He voivat siis 40–50 prosentin osuudella estää perustuslain muutokset ja säilyttää vallan käsissään.
Vaalien jälkeen NLD:n on tosissaan mietittävä mitä se tekee voitollaan.
Kansan odotukset ovat suuret ja Aung San Suu Kyi on vaiennut poliittisista tavoitteistaan perutuslain muutosta lukuunottamatta. Puolueella ei ole edes ohjelmaa. Uuden hallituksen on rakennettava suhde armeijaan, sillä sotilailla on hyvin vahva asema päätöksenteossa ja vallankäytössä myös tulevaisuudessa.
Myanmarissa vahva vallankäyttäjä on presidentti ja pian kansa äänestää myös presidentinvaalissa. Armeija on perustuslailla varannut varapresidentin tehtävän itselleen. Samoin laissa säädetään, että henkilö, jolla on puoliso tai lapsia ulkomaalaisen kanssa, ei saa asettua ehdolle. Aung San Suu Kyin edesmennyt puoliso oli britti ja lapset omaavat Britannian kansalaisuuden.
Vaaleihin oman värin tuo uskonnollinen liike, jota voi luonnehtia ääribudhalaiseksi. Sen tavoite on suojella rotua ja uskontoa muslimivaikutteilta. Puolue tukee USDP:tä ja on saanut läpi lakeja, jotka ovat heikentäneet muslimien asemaa. Muslimien vastaiset ulostulot ovat jopa rasistisia, mutta ne uppoavat ihmisiin. Kovin pelottava uhka muslimit eivät ole, sillä heitä on noin miljoona ja budhalaisia 98 prosenttia reilusta 50 miljoonasta.
Myanmar on maailman köyhimpiä maita. Kaupunkikurjuus on suurta ja maaseutu on sukellus historiaan. Pelto aurataan härkien avulla.
Lentokoneiden lähdöstä ilmoitetaan pahvitauluin ja matkustajan nimi ruksataan ruutuvihkoon. Ihmiset tekevät mitättömällä palkalla raskasta työtä. Muutos on käynnissä. Rahannostoautomaatteja on jo joka paikassa. Kännykkä pelaa ja wifi löytyy. Turistit saavat jopa lääkäripalveluja.
Maata on uudistettu vuodesta 2011 ja sitä voisi kutsua kvasidemokratiaksi. Suomi on mukana kehitysyhteistyössä muiden lahjoittajien rinnalla. Tukea on laajennettu luonnonvarojen hyvään hallintoon, demokratian ja oikeusvaltion kehittämiseen ja koulutukseen. Maassa on puutetta kaikesta, osaamisvaje on suuri. Suomi on auttanut väestölaskennan toteuttamisessa. Nyt tiedetään, että kansa on kooltaan 51,4 miljoonaa.
Kiina saapui täyttämään aukon, kun Myanmar julistettiin kansainväliseen kauppasaartoon. Nyt maa on osa Kiinan kasvu- ja logistiikkasuunnitelmaa. Kiina haluaisi rakentaa Myanmariin syväsataman, joka lyhentäisi murto-osaan kiinalaisten tuotteiden kuljetusmatkat Yunnanin maakunnasta. Kiina investoi ja on suurin kauppakumppani Myanmarin kanssa. Nyt maa haluaa kuitenkin laajentaa ystäväpiiriään.
Myanmarilla on paljon mahdollisuuksia. Brittien aikana se oli maailman suurimpia riisintuottajia. Maassa on paljon luonnonvaroja, mineraali- ja energiavarat ovat hyödyntämättä.
Laittomia rahavirtoja tutkittaessa havaittiin Myanmariin virtaavan rahaa miljardikaupalla. Maa on Afganistanin jälkeen maailman toiseksi suurin huumeiden tuottaja. Oopiumpeltojen muuttaminen kahvinviljelyyn on edistynyt heikosti.
Investointien lisäksi tarvitaan demokratian rakenteita. Myanmarin liiketoimintaympäristö on kovin hauras. Kansalaiset eivät luota poliitikkoihin, poliisiin eivätkä armeijaan. Ihmiset luottavat perheeseensä ja kyläyhteisöönsä. Luottamuspula on suurta, jotta yritystoiminta alkaisi kukoistaa. Saa nähdä, kääntyykö maan suunta 8.11. vaaleissa.
Kirjoittaja on filosofian tohtori, MBA.