Auer hakee jät­ti­sum­maa val­tiol­ta – mil­joo­na­vaa­de ylittää koko viime vuoden kor­vaus­sum­man

Anneli Auer hakee valtiolta yli kolmen miljoonan euron korvauksia niin sanottuun Ulvilan murhajuttuun liittyvästä vapaudenmenetyksestä.

Kun Auer hakee korvauksia Valtiokonttorilta, virasto harkitsee, mistä sen on aihetta maksaa.
Kun Auer hakee korvauksia Valtiokonttorilta, virasto harkitsee, mistä sen on aihetta maksaa.
Kuva: Kari Mankonen

Anneli Auer hakee valtiolta yli kolmen miljoonan euron korvauksia niin sanottuun Ulvilan murhajuttuun liittyvästä vapaudenmenetyksestä. Asiasta kertoi perjantaina Auerin asianajaja.

Valtio maksoi viime vuonna noin 1 850 000 euroa kärsimyskorvauksia vapautensa aiheettomasti menettäneille henkilöille. Valtiokonttori antoi niistä 539 päätöstä.

Pidätetty tai vangittuna ollut voi hakea korvausta vapaudenmenetyksestä, jos hänen syytteensä kaatuvat. Peruskorvaus vapaudenmenetyksestä on 100–120 euroa vuorokaudelta.

Vuorokausikohtainen summa voi nousta. Syitä ovat epäillyn teon törkeysaste, vapaudenmenetyksen kestäminen erityisen pitkään tai vapautensa menettäneen erityisen nuori ikä.

– Tarkoitus on korvata nimenomaan vapaudenmenetyksestä aiheutunutta kärsimystä, ei kaikkea mahdollista, jota mahdollinen rikosprosessi ja koko asian käsittely on voinut tuoda mukanaan, lakiasiainpäällikkö Pekka Syrjänen Valtiokonttorista muistuttaa.

Kun Auer hakee korvauksia Valtiokonttorilta, virasto harkitsee, mistä sen on aihetta maksaa.

– Ei ole suinkaan harvinaista, että hakijan näkemykset ovat siten mitoitettuja, etteivät ne istu siihen, minkä me harkitsemme olevan vallitsevan korvauskäytännön mukaista, Syrjänen sanoo.

Kärsimyskorvaukset ovat valtioon kohdistuvia vahingonkorvausasioita, joten niihin ei voi hakea muutosta.

Hakija voi kuitenkin nostaa käräjäoikeudessa kanteen käräjäoikeudessa valtiota vastaan. Asia käsitellään normaalina vahingonkorvausasiana. Tarvittaessa asia etenee hovioikeuteen ja korkeimpaan oikeuteen.

Oikeudenkäyntikulut jopa kaksi miljoonaa

– Anneli Auerin puoliso surmattiin perheen kotona Ulvilassa joulukuussa 2006. Ensimmäinen käräjäratkaisu henkirikosasiassa annettiin vuonna 2010.

– Auer on katsottu käräjillä kahdesti syylliseksi ja hovioikeudessa kahdesti syyttömäksi. Korkein oikeus palautti jutun käräjäoikeuteen vuonna 2012.

– Hovioikeus katsoi vuoden 2015 helmikuussa, että Auer on syytön miehensä murhaan. Tuomio jäi lainvoimaiseksi, sillä korkein oikeus ei myöntänyt valituslupaa.

– Oikeusministeriö on arvioinut, että Ulvilan surman oikeudenkäyntikulut nousevat yli kahteen miljoonaan euroon.