At­so­vä­reis­tä tuot­tei­siin va­roi­tus

Elintarvikepakkauksissa pitää kertoa varoitusmerkillä kuuden elintarvikevärin käytöstä heinäkuusta 2010 lähtien. Pakkauksessa pitää lukea värin E-koodin lisäksi varoitus: "Voi vaikuttaa haitallisesti lasten aktiivisuustasoon ja heikentää tarkkaavaisuutta."

Ulkomailta tuoduissa karkeissa voidaan edelleen käyttää jonkin verran atsovärejä.
Ulkomailta tuoduissa karkeissa voidaan edelleen käyttää jonkin verran atsovärejä.

Elintarvikepakkauksissa pitää kertoa varoitusmerkillä kuuden elintarvikevärin käytöstä heinäkuusta 2010 lähtien. Pakkauksessa pitää lukea värin E-koodin lisäksi varoitus: "Voi vaikuttaa haitallisesti lasten aktiivisuustasoon ja heikentää tarkkaavaisuutta."

Väreistä viisi on atsovärejä eli täysin keinotekoisia väriaineita. Ne ovat tartrasiini (E 102), paraoranssi (E 110), atsorubiini eli karmoisiini (E 122), uuskokkiini (E 124) ja alluranpunainen (E 129). Lisäksi varoitusmerkintä vaaditaan kinoliinikeltaisen (E 104) väriaineen käytöstä. Väriaineet lisätään elintarvikkeisiin pelkästään parantamaan tuotteen ulkonäköä.

Yleisimmin atsovärejä käytetään makeisissa, virvoitusjuomissa, jäätelöissä ja makeissa leivonnaisissa. Elintarviketeollisuusliiton tutkimus- ja lainsäädäntöosaston johtajan Seppo Heiskasen mukaan Suomessa valmistettavissa tuotteissa atsovärien käyttö on harvinaista. "Atsovärejä löytyy joistakin maahantuoduista tuotteista", Heiskanen kertoo.



Suomalainen tyytyy haaleisiin sävyihin


Atsovärit kiellettiin Suomessa kokonaan 1980-luvun alussa, mutta EU jäsenyyden myötä niiden käyttö tuli jälleen sallituksi. Atsovärien käyttö ei kuitenkaan yleistynyt uudestaan, vaikka niiden kestävyys esimerkiksi happamissa virvoitusjuomissa on huomattavasti parempi kuin luontaisten väriaineiden. Lisäksi ne ovat kirkkaampia kuin luonnonvärit.

"Suomalaiset eivät pidä atsovärejä tarpeellisena, sillä me olemme tottuneet vähän vaaleampiin tuotteisiin", ylitarkastaja Taina Rautio Eviran tuoteturvallisuusyksiköstä kertoo.

Muun muassa Elintarviketeollisuus ry ja Päivittäistavarakauppa (PTY) ovat antaneet jäsenyrityksilleen suosituksen, jossa kehotetaan jättämään atsovärejä sisältävät tuotteet valikoiman ulkopuolelle.

"Suositusta noudatetaan täsmällisesti. Atsovärit otetaan huomioon jo tuotteiden hankintavaiheessa", PTY:n elintarvikeasiantuntija Anna Salminen kertoo.

Keinotekoiset väriaineet on tutkimuksissa yhdistetty lasten ylivilkkaaseen käyttäytymiseen. Raution mukaan pakkauksiin tulevat varoitusmerkinnät ovat kyseenalaisia, sillä esimerkiksi makeisia ostavat usein lapset, jotka eivät lue etikettejä tarkasti.

"Jos väreillä on vaikutuksia, pitäisi pikemminkin harkita missä tuotteissa värejä saa käyttää ylipäätään. Yksi tapa olisi värien kieltäminen kokonaan tietyissä tuotteissa."

Rautio ihmettelee varoitusmerkintäasetuksen ajankohtaa, sillä Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA on parhaillaan arvioimassa uudelleen kaikkien käytössä olevien elintarvikevärien turvallisuutta. EFSA:n mukaan arviointi valmistuu heinäkuussa.

Myös Seppo Heiskanen olisi kaivannut vankempia tutkimustuloksia ennen päätöstä varoitusmerkinnästä. Yksittäisten aineiden vaikutuksia ei ole tutkittu, minkä vuoksi Suomessakin käytettävä kinoliinikeltainen joutui mustalle listalle. "Väriaineita tutkittiin yhdistelminä. Kinoliinikeltainen joutui pahaan ryhmään, vaikka se ei yksittäisenä olisi millään tavalla haitallinen."

Heiskanen uskoo, että valmistajat karsastavat pakkausten varoitusmerkintöjä siinä määrin, että he mieluummin vaihtavat väriaineen toiseen kuin laittavat varoituksen etiketteihin.

"Henkilökohtainen mielipiteeni on, että asetus pakkausmerkinnöistä on ylimitoitettu. EU taipui poliittisessa paineessa."