Professori Pentti Huovisen ääni kuulostaa puhelimessa käheältä ja nuhaiselta. Aivan totta! Suomen johtava mikrobiasiantuntija, Kansanterveyslaitoksen ylilääkäri on sairastunut flunssaan. "Olen lepäillyt muutaman päivän kotona sairaslomalla. Viime yönä otin yhden buranan. Olo on nyt oikein hyvä. Huomenna aion mennä töihin."
Pentti Huovisella on tähän vuodenaikaan Suomessa tuhansia, ellei kymmeniä tuhansia kanssakärsijöitä. Mitä flunssan kourissa kärvistellyt asiantuntija suosittelee nuhan, yskän, päänsäryn ja lihaskolotuksen lievitykseen? Löytyisikö apu rommitotista, mummon mustaherukkamehusta tai kuumasta sipulimaidosta? Milloin uskaltaa lähteä turvallisesti töihin ja kuntoilemaan?
Rommitotille Pentti Huovinen sanoo tiukasti ei. Alkoholijuomat eivät ole lääkettä flunssaan. Toti voi tehdä kärsimisen hauskemmaksi, mutta hyötyä siitä ei ole.
Kuuma sipulimaito, suurissa ikäluokissa kasvaneiden yhteinen inhokki, joutaa menneisyyteen. Sipulimaidossa ei ole nuhakuumetta parantavia ominaisuuksia. "Valkosipulilla tiedetään olevan jonkin verran mikrobeja tuhoavia ominaisuuksia, mutta kun valkosipuli syödään, vaikutukset häviävät mahan ja ruuansulatuskanavan toiminnassa", Pentti Huovinen kertoo.
Valkosipulin kynsien työntäminen sieraimiin voisi sopia halloweenin henkeen. Se saattaa karkottaa vampyyreita, mutta ei viruksia. "En suosittele. Valkosipuli voi aiheuttaa voimakkaita paikallisia ärsytysoireita, joista on enemmän vahinkoa kuin mahdollista hyötyä."
Kuumien juomien tai ylenmääräisen nesteen juomisen hyödystä flunssassa ei ole vahvaa tieteellistä näyttöä. "Pääohje on juoda janon mukaan. Poikkeus ovat iäkkäät ihmiset, joilla janon tunne saattaa hävitä. Runsaasta juomisesta ei todennäköisesti ole haittaa, jos ei hyötyäkään."
Sama pätee syömiseen. "On hyvä saada energiaa flunssan aikana, mutta normaalisti ravitulle ihmiselle tuskin on suurta haittaa, jos muutaman flunssapäivän ajan syö normaalia vähemmän. Kannattaa syödä nälän mukaan."
Aikuiset sairastavat keskimäärin 2-4 flunssaa vuodessa ja lapset 5-10. Yksittäinen vaihtelu on erittäin suurta, ja etenkin pikkulapset sairastavat huikeasti enemmän nuhakuumeita kuin lapset keskimäärin.
Flunssavirukset leviävät ilmateitse pisaratartunnassa, mutta ennen kaikkea kätellessä.
Kättely on Pentti Huovisen mukaan meidän yhteiskuntamme iso kompastuskivi. Koska sitä on vaikea kieltää, kannattaa parantaa käsihygieniaa.
"Käsien saippua-vesipesun hyödystä on selvää näyttöä. Se on parempi kuin ei mitään, mutta jos halutaan ryhtyä kunnon taistoon, alkoholipitoiset käsihuuhteet ovat parhaita. Niiden antimikrobinen teho on paljon parempi kuin saippuapesulla."
Kun yskimme, laitamme automaattisesti käden suun eteen. Käsien kautta virukset jatkavat voittokulkuaan.
"Harjoitelkaa yskimistä käsivarteen tai nenäliinaan", Pentti Huovinen neuvoo. "Käsivarsi on paras, koska sitä yleensä peittää kuiva vaate, josta mikrobit poistuvat nopeasti."
"Paperinenäliina on mikrobiologisesti kuin harva verkko. Siihen jäävät suurimmat pisarat ja se on ilman muuta parempi kuin jos yskii suoraan käsiin, mutta siitä menee läpi niin paljon viruksia, että käsivarteen yskiminen tuntuu paremmalta."
Nuhassa ja yskässä paperinenäliina on parempi kuin kangasliina, johon niistetään, laitetaan taskuun ja poimitaan taas uudelleen käyttöön. Paperinenäliina kertakäytössä on parempi: niistetään, heitetään roskiin ja otetaan puhdas liina taskuun.
"Amerikassa infektiokongressissa todettiin, että tavalliset nuhakuumevirukset voivat säilyä elinkykyisinä 1-2 vuorokautta. Kangasnenäliinojen aika on rintataskussa koristeena", Huovinen sanoo.
Flunssan aikana ei pidä rehkiä eikä urheilla. "Moniin virustyyppeihin liittyy sydänlihastulehduksen vaara. Omassa lähipiirissäni, jossa tietenkin on paljon lääkäreitä, viisi lääkäriä on joutunut sairaalahoitoon, kun he ovat rehkineet flunssassa. Yksi pelasi tennistä ja oli kaksi viikkoa teho-osastolla", Pentti Huovinen kertoo.
"Varoittaisin vakavasti lähtemästä urheilemaan tai raskaisiin töihin flunssan aikana. Joskus myös psyykkinen rasitus on haitaksi. Kroppa ilmoittaa, milloin on aika levätä."
Huovisen mukaan jokainen huomaa itse. milloin flunssa on ohi. "Olisin pikkuisen varovainen parin ensimmäisen päivän aikana flunssan jälkeen. On hyvä katsella ja kuulostella miltä olo tuntuu."
Virukset eivät lisäänny itsekseen, kuten bakteerit. Lisääntyäkseen virukset tarvitsevat solun. Maailma on täynnä viruksia; bakteereilla on omansa, kuten ihmisillä ja kaikilla eläimilläkin.
5 000-6 000 vuotta sitten flunssaviruksia ei juuri ollut. Ne sikisivät vasta kun ihmiset muodostivat riittävän isoja taajamia, joissa virukset löysivät kylliksi isäntäsoluja leviämiseen.
Limakalvon seinämään päästyään virukset menevät solun sisään ja lisääntyvät siellä. Sen jälkeen ne jättävät solun ja lähtiessään usein tappavat sen. "Yhdestä solusta tulee jopa satoja uusia viruksia, jotka leviävät edelleen uusiin soluihin limakalvolla", Pentti Huovinen kertoo.
Virusten ja bakteerien välinen vuorovaikutus ja työnjako on monimutkainen tapahtumaketju. Uhrien näkökulmasta tärkeintä on tietää, että tavallisetkin flunssavirukset heikentävät elimistöä puolustavien valkosolujen toimintaa ja sitä kautta altistavat jälkitaudeille, joista keuhkokuume on vakavin.
Flunssa on eri sairaus kuin vuosittain leviävä influenssa. "Influenssa on kosketuksen tai pisaratartunnan kautta leviävä virus, joka aiheuttaa yleisinfektion, vaikka se on hengitysteissä. Influenssavirus menee mielellään keuhkoihin saakka. Se on nuhakuumeviruksia selvästi ilkeämpi painos ", Pentti Huovinen kertoo.
Vuosittaisen kausi-influenssan yhteydessä kuolleisuus nousee. "Suomessa kuolee normaalisti noin 4 200 ihmistä kuukaudessa. Jos kausi-influenssa kestää 2-3 kuukautta, sen aiheuttama kuolleisuus voi olla sadoista jopa tuhanteen kuolemaa."