Selkokieli on tullut tietotekniikkaan. Kehitysvammaliitto on julkaissut ensimmäisen selkokielisen tietotekniikan käyttöön opastavan kirjan. Word - tekstinkäsittelyä selkokielellä on esikoinen seitsenosaisessa kirjasarjassa, jonka jokaisessa osassa keskitytään yhteen tietotekniikan osa-alueeseen.
Selkokielellä tarkoitetaan yleiskieltä helpommin luettavaksi ja ymmärrettäväksi mukautettua kieltä.
Kehitysvammaliiton Tikas-projektin suunnittelija Tarja Muukkosen mukaan yksityiset ja oppilaitokset ovat tilanneet elokuun lopulla ilmestynyttä kirjaa jo runsaasti. Kirjasta on otettu 2 500 kappaleen painos ja kysyntä on ollut suurta. "Emme ole edes ehtineet paljoa markkinoida kirjaa oppilaitoksiin."
"Oppaalle oli tarvetta ei vain erityisryhmien, vaan myös kaikkien ihmisten kohdalta. Tietotekniikkaoppaat ovat tähän asti olleet hyvin vaikeaselkoisia, ja niissä kerrotaan hyvin paljon sitä, miten joku ohjelma toimii. Tässä oppaassa lähdetään siitä mitä tehdään."
Erityisryhmiä on Muukkosen mukaan paljon, eikä kirjaa ole tehty vain kehitysvammaisille. Selkokielestä hyötyvät muun muassa lukivaikeuksiset, ikäihmiset, maahanmuuttajat tai kaikki ne, joilla on oppimisvaikeuksia.
Kirjasarja saa jatkoa vielä tämän vuoden puolella. "Ennen joulua ovat ilmestymässä vielä Windows-käyttöjärjestelmää, Internet Explorer -selainta ja Outlook Express -sähköpostiohjelmaa koskevat oppaat."
"Kirjasarjasta tehtiin myös itseopiskelussa toimiva. Alun perin sen tarkoituksena oli olla opetuksen ja oppimisen tukena erityisryhmille ja heidän opettajilleen. Kirja kannatti kuitenkin tehdä sellaiseksi, että sitä voi opiskella ihan itsenäisesti ja että se on yleisesti saatavilla", Muukkonen kertoo.
Neuvottelut kirjakauppojen kanssa sarjan saamiseksi kirjakauppoihin ovat alkamassa.
Selkeää kieltä ja ulkoasua
Selkokieliset atk-kirjat ovat yksi osa Kehitysvammaliiton Tikas-hanketta, jossa kehitetään koulutusjärjestelmä erityisryhmien tietotekniikkaopetukseen. Hankkeessa luodaan opetuksen sisältöalueet, koulutetaan opettajia ja kouluttajia sekä tuotetaan selkokielisiä oppimateriaaleja.
Nyt julkaistun tekstinkäsittelyoppaan kieli ja ulkoasu on tehty mahdollisimman selkeäksi. Pedagogisesti kirjassa on ajateltu niitä, jotka eivät pysty omaksumaan paljon uutta asiaa samanaikaisesti.
Kolmeen vaikeustasoon jaettu kirja alkaa alkeista ja etenee asia kerrallaan kohti vaativampia toimintoja jo opittua asiaa hyödyntäen. Helpoimmalla tasolla vaatimuksena on osata vain perusasiat. Vaikeimmalla tasolla opetellaan jo joitakin erityistaitoja.
Viiden muun järjestön kanssa Kehitysvammaliitto ylläpitää myös internetissä Papunet-sivustoa. Papunet on palveluverkko puhevammaisille ja selkokielen käyttäjille, ja sieltä löytyy muun muassa Selkouutisten verkkolehti.
Tasavertaisuutta tietotekniikkaan
"Kehitysvammaisillakin on oikeus osallistua kehittyvään yhteiskuntaan ja olla omilla taidoillaan mukana tietokoneen tai kännykän käytössä", kertoo vastaava ohjaaja Marjatta Ylisiurua Tahkokankaan palvelukeskuksesta.
Tahkokankaalla hoidetaan vaikeasti kehitysvammaisia, joten selkokielisetkin oppaat voivat olla monille liian vaikeita. Silti tietokoneita käytetään monipuolisesti muun muassa oman lehden tekemisessä. Tahkokankaalla on myös pidetty omaa tietokonekerhoa.
"Meillä on myös todella hyviä ohjelmia, joilla voi treenata silmän ja käden koordinaatiota ja motoriikkaa", Ylisiurua selvittää. Tietokoneiden vakiovarusteina tulevat pelit kun ovat kehitysvammaisille aivan liian vaikeita.
Tasoeroja atk-taidoissa löytyy lähinnä iän suhteen. "Nuoret, jotka ovat peruskoulussa, ovat käyttäneet tietokonetta."
Palvelukeskuksen ohjaajat taas ovat sitä ikäpolvea, jolla ATK ei ole ollut koulussa käytössä. Ylisiurua arvelee, ettei selkokielisyys ole atk-slangiin tottumattomillekaan haitaksi.