Tennispalatsin taidemuseon toisessa kerroksessa on kirkkomainen tunnelma: ikonien ja ristien kultaukset kiiltelevät himmeästi, taustalla soi ortodoksimunkkien hiljainen laulu. Athosvuoren Simonopetran luostarin edustajan isä Justinoksen mukaan tunnelma on tavoitettu.
"Tuntuu todellakin kuin olisimme Athosvuoren suuressa kirkossa. Järjestäjät ovat onnistuneet tuomaan tänne suurenmoisen tunnelman", isä Justinos iloitsee.
Perjantaina yleisölle avattavaan Athos - Luostarielämää Pyhällä Vuorella -näyttelyyn on koottu yli 600 esinettä. Ortodoksista taidetta, kirkko- ja käyttöesineistöä on koottu paitsi yhdeksästä Athosvuoren luostarista myös 15 museosta ympäri Eurooppaa.
Kyseessä on ensimmäinen kerta koskaan, kun Athosvuoren aarteet esitellään näyttelyssä Kreikan ulkopuolella; Kreikassakin on ollut vain yksi näyttely. Luostarin 1200-vuotinen historia avautui ensi kerran suurelle yleisölle vasta 1997 Thessalonikissa Kreikassa, ja nyt sitten toisen kerran Helsingissä - ja vielä laajempana.
"Pidimme jo Thessalonikin näyttelyä epätodennäköisenä. Kutsuimme sitä 20. vuosisadan ihmeeksi; tämä näyttely on sitten 21. vuosisadan ihme", isä Justinos kertoo.
Suurnäyttely
pienelle museolle
Ponnistus on ollut valtava piskuiselle Helsingin kaupungin taidemuseolle. Työt näyttelyn pystyttämiseksi aloitettiin 3,5 vuotta sitten. Tennispalatsissa esitteillä olevan laajan ja komean näyttelyn haluaisi mikä tahansa maailman taidemuseo, eikä sen pystyttäminen olisikaan ihme esimerkiksi Eremitaasissa tai New Yorkin Metropolitanissa, mainitsee Helsingin kaupungin taidemuseon johtaja Berndt Arell.
"Se, että pieni museo rakentaa tällaisen näyttelyn, on suorastaan ihme. Tämä on uniikki tilaisuus, Arell sanoo.
Taidemuseo oli yhteydessä paitsi Athosvuorelle suoraan myös Suomen ortodoksisen kirkon kautta. Ortodoksinen kirkko oli hankkeessa voimakkaasti mukana, samoin esimerkiksi Helsingin yliopiston uskontotieteen laitos.
"Tätä järjestäneillä henkilöillä oli suuri vaikutus siihen, että suostuimme. Tapa, jolla museo suhtautui asiaan, oli merkittävä. Meille tuli turvallinen tunne, joten yhteistyö alkoi", isä Justinos kiittelee.
Näyttelyn järjestelyissä mukana olleet ovatkin paneutuneet siihen myös henkilökohtaisella tasolla.
"Olin pyörtyä, kun minulle tarjottiin tätä mahdollisuutta. Tämä oli unelmieni täyttymys, olinhan 30 vuotta tutkinut Bysantin taidetta ja siinä ohessa kääntynyt itse ortodoksiksi", paljastaa näyttelyarkkitehtuurin suunnitellut Ralf Forrström.
Merkitystä
suomalaisille
Näyttely esittelee ortodoksista kulttuuria laajasti. Se on erityisen kiinnostava suomalaisille, sillä EU:ssa ortodoksisella kirkolla on virallinen asema Suomen lisäksi vain Kreikassa ja Kyproksessa. Vaikka vain noin prosentti suomalaisista on ortodokseja, kirkolla on ollut suuri merkitys kulttuuriimme.
Esineistä vanhimmat ovat noin tuhannen vuoden takaa. Näytteillä on kirkko- ja ikoniaarteiden lisäksi käsikirjoitusharvinaisuuksia, tekstiilejä, puukaiverruksia sekä muita taide-esineitä, kuten koruja, ristejä, karttoja, valokuvia ja maalauksia.
Kolmasosa esineistä tulee Athosvuoren luostareista. Lisäksi esineitä on muun muassa Eremitaasista Pietarista, Venäjän valtion taidemuseosta sekä museoista Kreikasta, Kyproksesta, Serbiasta ja Saksasta. Aarteet on kerätty museoista sillä perusteella, että ne on kaikki alun perin valmistettu Athosvuorella. Kaupankäynnin ja lahjoitusten kautta niitä on päätynyt eri puolille Eurooppaa historian saatossa.
Tennispalatsin näyttely esittelee aarteiston lisäksi myös käytännön luostarielämää, arkea ja juhlaa sekä Athosvuoren historiaa.
Näyttelyn avasivat torstai-iltana kulttuuriministeri Tanja Karpela ja Kreikan kulttuuriministeri Georgios Voulgarakis. Metropoliitta Ambrosius siunasi näyttelytilan.