Kesällä 2000 Suomen uinti sai uuden tähden, kun jyväskyläläinen Jere Hård polski Helsingissä 50 metrin perhosuinnin Euroopan mestariksi. Kaksi vuotta myöhemmin hän uusi mestaruuden Berliinissä Euroopan ennätyksellä 23,50. Viime joulukuussa Hård ui kolmannen arvokisavoittonsa, kun Riesasta irtosi lyhyen radan Euroopan mestaruus samalla matkalla.
Hårdin menestys on ollut ennen kaikkea pitkäjänteisen työn tulosta. 24-vuotias uimari on harjoitellut valmentajansa Marko Malvelan ohjauksessa jo 12 vuotta. Mitään ratautumista harjoittelussa ei ole ollut aistittavissa, vaan kehitystä on tapahtunut koko ajan.
"Make uskaltaa ottaa koko ajan uusia juttuja harjoitteluun mukaan. Se on hyvä asia, sillä olen vaihtelua kaipaava uimari", Hård kuvailee.
Hårdin vahvuuksiksi on arvioitu luonnollista nopeutta, loistavia kilpailuhermoja ja kunnianhimoa. Hård on tullut tunnetuksi siitä, että hän osaa käyttää harjoituksissa ajan maksimaalisesti hyväkseen. Uintimaajoukkueen päävalmentaja Petteri Laine kuvaa Hårdia yksiselitteisesti "ammattilaiseksi joka osa-alueella".
"Voin sanoa, että rauhallisuus on voimakas luonteenpiirteeni. Se on ehkä samalla myös suurimpia vahvuuksiani, mikä korostuu arvokisoissa. Siitä piirteestä on hyötyä myös tulevassa ammatissani, sillä valmistun lähihoitajaksi. Uskon, että rauhallisuus huokuu myös asiakkaisiini", Hård arvioi itseään.
Ihanneurheilija
Hård vaikuttaa monella tapaa ihanneurheilijalta. Hän on miellyttävän oloinen kaveri, jolla on käytöstavat hallussa. Olemus on aurinkoinen, eikä kiukuttelua ole nähty heikkojen suoritusten jälkeen ainakaan julkisilla paikoilla.
Omilla www-sivuillaan Hård tunnustautuu vankkumattomaksi dopingin vastustajaksi, joka kuuluu säännöllisen tarkkailun piiriin. Samoilla sivuilla hän kertoo pyrkivänsä kehittymään koko ajan ihmisenä ja urheilijana. Samaan hengenvetoon hän näkee tärkeäksi muiden ihmisten ja urheilijoiden kunnioituksen.
Tekstistä voisi päätellä, että kysymyksessä on lähes tulkoon pyhimys. Onko hänellä mitään paheita?
"Ei tule heti mieleen."
Jere Hårdin uran päätavoite on Ateenan 2004 olympiakisoissa, joita ennen jyväskyläläisen veri punnitaan Barcelonan MM-altaassa ensi kesänä.
Tässä vaiheessa kautta hän ei ole asettanut tarkkoja tavoitteita MM-altaaseen. MM-mitalista puhuminen ei kuulu hänen filosofiaansa.
"En lähde uimaan sijoituksesta tai tietty aika mielessä. Lähden noudattamaan tiettyä taktiikkaa ja jos se onnistuu, on suoritus ollut hyvä."
Parhaillaan Hård ui raskasta peruskuntokautta, jota jatkuu vielä kahdesta kolmeen viikkoa.
"Pitkää kelausta, paljon työtä", kuvailee Hård aerobisen kauden arkea.
Korpi pääsi yllättämään
Raksilassa Hård urakoi viisi henkilökohtaista matkaa ja kolme viestiä. SM-kisojen avauspäivänä Hård näytti jo vievän varman voiton 200 metrin perhosuinnissa, mutta viimeisellä altaanmitalla Turun Työväen Uimareiden Ville Korpi puristi väkisin ohi. Korven aika oli 2.01,94 ja pahasti lopussa hyytyneen Hårdin 2.02,44.
"Kyllä tuli tehtyä vähän liian kova aloitus", puhisi Hård uinnin jälkeen.
"Alku oli niin hyväntuntuinen, että se hämäsi. Jaksoin 150 metriin aivan hyvin, mutta jostain ne maitohapot nousivat esille. Olisin voinut aloittaa jopa pari sekuntia hiljempää. Pitää kuitenkin olla tyytyväinen, sillä paransin ennätystäni pari sekuntia."
Korven vahvuus ei tullut Hårdille yllätyksenä, vaikka hän ei ole juuri tottunut perhosuinnissa kotimaan altaissa häviämään.
"Tiesin, että voitto ratkaistaan meidän kahden välillä."
Torstaina Hård jäi suomalaisista huippu-uimareista ikinuoren Jani Sievisen varjoon. Sievisen kaltaiseen pitkään uraan Hårdilla ei ole suunnitelmia, vaan Ateenan olympialaisten jälkeen jatko katsotaan tuntemuksen mukaan.
"Uin niin kauan kuin se on hauskaa. Ei siitä väkisin tule mitään."