Kilpailuvirasto esittää seitsemälle asvalttiyritykselle ja niiden etujärjestölle Asfalttiliitolle sakkoa yhteensä lähes 100 miljoonaa euroa kilpailun rajoittamisesta ja tarjousyhteistyöstä päällystysurakoissa.
Suurimman yksittäisen sakon eli kilpailunrikkomismaksun saa rakennusyhtiö Lemminkäinen Oyj, joka on myös pörssiyhtiö. Kilpailuvirasto esittää sille peräti 68 miljoonan euron maksua. Se on viisi prosenttia Lemminkäisen viime vuoden liikevaihdosta.
Muut sakkoja saaneet asvalttiyritykset ovat Valtatie Oy, Skanska Asfaltti Oy, Interasfaltti Oy/ NCC Roads Oy, SA-Capital Oy (Savatie Oy), Rudus Asfaltti Oy ja Super Asfaltti Oy. Asfalttiliitto sai pienimmät eli 4 000 euron sakot. Rovaniemeläinen SA-Capital sai 0,5 miljoonan euron sakot.
Seuraavaksi kilpailuviraston esitys menee markkinaoikeuden käsittelyyn, joka päättää sakoista eli kilpailunrikkomismaksuista tai vapauttaa niistä. Vastaajilla eli asvalttiyrityksillä on markkinaoikeuden tuomion jälkeen halutessaan mahdollisuus valittaa vielä Korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Purasjoki pitää
näyttöä vakuuttavana
Kilpailuviraston ylijohtaja Martti Purasjoki sanoo virastonsa saaneen vakuuttavan näytön siitä, että asvalttikartelli on kattanut koko Suomen ja jatkunut ainakin kahdeksan vuoden ajan vuosina 1994 - 2002.
"Meille kyseessä ei ole enää epäily, vaan tapahtunut tosiasia. Meillä on henkilötodistajia, asiakirjanäyttöä ja meidän omia laskelmiamme siitä, mitä markkinoilla on tapahtunut. Tässä on kylmäverisesti hinnoista sopimalla ja markkinoita jakamalla pidetty huolta, että hinnat eivät pääse ainakaan putoamaan. Kun asvalttityöt ovat suurelta osin valtion ja kuntien hankintoja, niin silloin puhutaan suomalaisten veronmaksajien rahoista", kertoo Purasjoki Kalevalle.
Hän arvioi, että kartellin vuoksi teiden päällystyksistä on vuosittain maksettu ehkä noin 30 miljoonaa euroa enemmän kuin muuten olisi tarvinnut.
Purasjoki kertoo, että Tanskasta tuli Suomeen asvalttiyrittäjä Interasfaltti Oy, joka tiputti kovasti urakoiden hintoja yhtenä vuonna. "Sitten suomalaisyhtiöt kävivät vastaiskuun ja saivat tulokkaankin mukaan kartelliinsa sanomalla, että yhdessä voidaan tienata enemmän. Se (Interasfaltti) joko pakotettiin tai saatiin hyvällä mukaan yhteistyöhön."
"Homma on hoidettu niin, että isot asvalttiyhtiöt ovat vieneet, keskisuuret ovat olleet mukana ja pienet on pakotettu mukaan. Kuvio on aivan selvä. Tulokkaita on katsottu karsaasti: ne on joko pakotettu mukaan tai sitten ne on yritetty lyödä ulos. Ne eivät ole saaneet ostaa edes asvalttikoneita."
Tuohan kuulostaa jo mafiamaiselta menolta?
"Näissä kuvioissa on aina kaikenlaisia juttuja. Kun aloitin hommat kilpailuvirastossa, kerrottiin myyttisiä juttuja, joissa ihmisiä kohdeltiin Lapuan liikkeen ottein eli vähintäänkin housut pois ja kusiaispesään istumaan. Niin kävi, jos ei ymmärtänyt alan niin sanottua yhteistä hyvää", kertoo Purasjoki
Purasjoen mukaan asvalttijutun todistajia on uhkailtu, mutta ei kilpailuvirastoa eikä häntä itseään. "Suomessa ei viranomaisia uhkailla. Tutkinta on ollut avointa ja kaikkien tiedossa siitä lähtien, kun teimme yllätysratsian alan yrityksiin."
Markkinaoikeudessa asvalttikartellijuttu kestänee Purasjoen mukaan ainakin vuoden verran. Aineiston liitteitäkin on kuulema "kottikärryllinen".
Purasjoki sanoo, että kartellitoimintaa on johtanut Lemminkäinen. Lemminkäisen hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Heikki Pentti jätti välittömästi Teollisuuden ja työnantajain TT:n puheenjohtajuuden noin vuosi sitten, kun kartelliepäilyt tulivat ilmi. "Se oli tyylikäs temppu", kuittaa Purasjoki.
Lemminkäinen ja muut selvitysten kohteena olleet yritykset ovat aiemmin kiistäneet kartellin olemassaolon. Lemminkäisen toimitusjohtaja Juhani Sormaala oli keskiviikkona hyvin niukkasanainen.
"Emme sano kantaamme syyllisyyteen tai syyttömyyteen. Se 68 miljoonaa euroa on eräs luku, kuten nollakin on yksi luku. Markkinaoikeus saa meiltä aikanaan kelpo vastineen, katsotaan sitten asiaa uudelleen."