Asvalttiala joutuu syystäkin maksamaan tuntuvat sakot, jos kartelliepäily pitää oikeudessa. Kartellista ovat kärsineet pahiten veronmaksajat ja tienkäyttäjät.
Tieverkon kunto on suuren luokan kysymys, kerrottiin viime tiistain Kalevan otsikossa. Oulun vaalipiirin kansanedustajat kiistelivät uutisessa alueen tiestön tilasta, ja samaan aikaan tiehallinto varoitti kolmen vuoden lamasta tieverkon kehittämisessä.
Teiden ylläpito on tärkeää. Se puhuttaa, ja se vaatii rahaa. Vielä enemmän sitä vaatii väylien kunnostus ja uusien rakentaminen, eikä rahaa riitä koskaan kaikkialle niin paljon kuin tarvetta olisi.
Tämä tietäen paljastukset asvalttikartellin olemassaolosta tuntuvat entistäkin karummilta. Jos kilpailuviraston epäilyt pitävät paikkansa - virasto pitää näyttöään hyvin vahvana -, asvalttialalla toimineet yritykset, Lemminkäinen etunenässä, ovat laskuttaneet ylihintaa noin 30 miljoonaa euroa vuodessa. Kärsijöinä ovat olleet yksityiset yritykset, kunnat ja tiehallinto.
Ennen muuta kartellissa on kääritty veronmaksajien rajoja parempiin taskuihin. Maksetuilla ylihinnoilla olisi esimerkiksi kevyesti rakennettu Kemin moottoritie kuntoon tai parannettu Kuusamontie Oulusta Kiimingin suuntaan. Yksittäisistä tiehankkeista puhuminen on tietysti vain jossittelua, mutta varmaa on, että ilman kartellia Suomessa olisi nyt tuhansia kilometrejä maanteitä, joiden päällyste olisi paremmassa kunnossa.
Kontinkankaan bussiturman jälkeen tieverkon kunto on tullut aivan uudella tavalla ajankohtaiseksi. Jos kartelli on toiminut kilpailuviraston sanomalla tavalla, silloin veronmaksajien rahoilla on kunnostettu myös alan yritysten taseita eikä vain teiden päällysteitä. Samalla rahalla kun olisi voinut saada enemmän valmista aikaan.
Yritysten moraalin ja kilpailun puhtauden merkitystä tuskin voi enemmän korostaa. Kilpailuviraston määräämät sakot ovat lähes sata miljoonaa euroa, ja Lemminkäisen osuus niistä on yksin lähes 70 miljoonaa. Se on Suomen oloissa ennätyksellinen summa, mutta sitä ei voi pitää mitenkään ylimitoitettuna. Onhan kartellin laskettu tuottaneen toimintansa aikana 240 miljoonan euron ylimääräiset tulot mukana olijoille.
On mahdollista, että kärsijöinä olleet osapuolet - valtio, kunnat ja yksityiset - aikovat periä korvauksia menetyksistään. Se on asia, jota niiden on aihetta vakavasti harkita. Joka tapauksessa on muistettava, että nyt kyseessä on vasta kilpailuviraston rangaistusvaatimus.
Todistetusta asiasta voidaan puhua vasta markkinaoikeuden päätöksen jälkeen, ja silloinkin on mahdollista valittaa vielä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Ensimmäisessä oikeuskäsittelyssä menee ainakin vuosi.
Yleensä kiista-asioissa syytetyt kiistävät heti kaiken. Lemminkäinen ei kartelliepäilyjä ole sen paremmin myöntänyt kuin kieltänytkään. Koska kilpailuvirasto puhuu erittäin vahvasta näytöstä, yhtiö on hyvin hankalassa raossa. Suuren yleisön silmissä sen maine on jo mennyt.
Vaikka oikeuskäsittely ja lopullinen varmuus ovat vielä edessäpäin, kilpailuvirasto ansaitsee kiitoksen määrätietoisesta ja sinnikkäästä toiminnastaan. Asvalttialan kartellin tutkiminen on vaatinut pitkää ja hyvin määrätietoista työtä, mutta sinnikkyys on palkittu. Näyttää siltä, että Suomesta on paljastunut uskomattoman härski ja tietoinen väärinkäytös, jossa veronmaksajaa on lypsetty surutta.
Jatkossa tärkeä kysymys on, onko asvalttiala keksinyt kartellinsa vain omassa keskuudessaan vai onko samaa kieroutunutta ajatusmallia toteutettu muuallakin.