Asu­tus­ti­lo­jen rai­vaa­jien san­ka­ruus esille

Kylmien asutustilojen raivaajien sankaruus halutaan nostaa esille Pudasjärven asutustoiminnan historiassa. Syksyllä julkaistavan historian kirjoittajan tutkija Sinikka Wunschin mukaan laaja asutustoiminta vaikutti leimallisesti Pudasjärven kehitykseen. Sotien jälkeen pitäjään syntyi kokonaan uusia kyliä asutustilojen myötä.

Monet asutustilat ovat jääneet kylmiksi, sillä raivaajien lapset ovat muuttaneet kaupunkeihin.
Monet asutustilat ovat jääneet kylmiksi, sillä raivaajien lapset ovat muuttaneet kaupunkeihin.

Kylmien asutustilojen raivaajien sankaruus halutaan nostaa esille Pudasjärven asutustoiminnan historiassa. Syksyllä julkaistavan historian kirjoittajan tutkija Sinikka Wunschin mukaan laaja asutustoiminta vaikutti leimallisesti Pudasjärven kehitykseen. Sotien jälkeen pitäjään syntyi kokonaan uusia kyliä asutustilojen myötä.

Pitäjässä elettiin 50-luvulla ehkä kunnan historian vilkkainta aikaa, kun joka puolella rakennettiin. 60-luku toi ylituotannon, pakettipellot ja muuttoaallon. Tilojen autioituminen jatkui 70-luvulla.

Asutustilan saajat rakensivat ja raivasivat kaiken itse. Paikalla oli jonkunlainen valtion tekemä tie ja suo. Näin oli myös Malisensuolla, jonne Martta Kela ja jo edesmennyt Toivo-puoliso muuttivat.

Työ oli Martta Kelan mukaan raskasta, mutta nuorena sitä ei pelännyt. Sitä hän suree, että tilalle jäi yhden sukupolven työ, kun jatkajaa ei ole kuten useimmilla muillakaan asutustiloilla.

Lue lisää maanantain Kalevasta!

Ilmoita asiavirheestä