"Pankit ovat nyt ylivarovaisia, eikä edes hyviin kohteisiin tahdo löytyä rahoittajia. Ei, vaikka yritys olisi ollut pitkään olemassa ja sen talouden tunnusluvut olisivat hyvät", hämmästelee rakennusliike LapTi Oy:n toimitusjohtaja Timo Pekkarinen.
Vuodesta 1990 toiminut ja Pekkarisen mukaan vain voitollista tulosta tehnyt oululaisyritys on vastikään aloittanut 19 asunnon luhtitalokohteen Oulun Hiirosessa.
Se on niin sanottu kovan rahan RS-hanke, jossa kohde myydään jo rakentamisvaiheen aikana ja jossa ostajien asemaa turvataan asuntokauppalain mukaisilla turvajärjestelmillä.
Järjestelmässä pankki vastaa siitä, että vakuudet ja turva-asiakirjat ovat olemassa.
Pekkarisen mukaan Hiirosen hankkeen rahoitusjärjestelyiden vuoksi sai tehdä töitä hartiavoimin, vaikka kohteen asunnot olivat yhtä vaille varattuja pankkineuvotteluiden alkaessa.
"Useammassa pankissa piti kiertää, ennen kuin asia ratkesi", Pekkarinen kertoo.
Myymättömät kohteet
arvioidaan rasitteeksi
Hiirosen kohdetta huonommin kävi vastaavalle, 16 rivitaloasunnon työmaalle Haukiputaalla viime syksynä. Alustavan, suullisen sopimuksen mukaan ongelmia ei pitänyt olla, ja kohteen maanrakennustyöt aloitettiin. Aivan perustuksiin asti ei työmaalla päästy, kun rahoitusneuvottelut tyssäsivät. Pankille ei riittänytkään, että kohteen asunnoista oli varattu kymmenen. Myöskään muista pankeista ei rahaa herunut.
"Osaltaan kielteiseen päätökseen saattoi vaikuttaa se, että tuossa vaiheessa meillä oli myymättömiä asuntoja kohtuullinen määrä", Pekkarinen myöntää.
"Mutta tämän vuoden puolella meillä ei niitä käytännössä enää ollut, eikä rahoitusta tahtonut silti löytyä."
Haukiputaan rivitalohanketta ei ole Pekkarisen mukaan vielä haudattu, vaan yritys yrittää päästä jatkamaan sitä syksyllä.
Pankeista myönnetään, että varsinkin uusia kovan rahan asuntotuotantokohteita on katsottu entistä tarkemmin sen jälkeen, kun asuntomarkkinoilta alkoi kiiriä tietoa asuntojen hintojen laskusta ja asuntokaupan takkuilusta.
"Nyt vaaditaan aiempaa korkeampaa ennakkovarausastetta ennen liikkeelle lähtöä", sanoo Oulun OP:n yrityspalveluista vastaava pankinjohtaja Juha Karjalainen.
"Pankit pyrkivät varmistamaan sen, että tuleville asunnoille on ostajat. Tämä on sekä pankin että rakennusyrityksen etu", huomauttaa Nordean yrityspalveluyksikön johtaja Jarmo Rankinen Oulusta.
"Tietysti pankit katsovat tarkasti myös yrityksen taustoja eli sitä, millaista osaamista se on hankkinut ja millaiset taloudelliset puskurit sillä on", hän lisää.
"Terveitä kaupan, palveluiden tuotantoalan yrityksiä rahoitetaan koko ajan. Rakennusalan yrityksille tehtävissä rahoituspäätöksissä vaikuttaa se, onko yrityksellä ennestään myymättömiä kohteita. Jos niitä on, vastaukseksi on tullut yleensä ei", Aktian Oulun-konttorin pankinjohtaja Kari Paloniemi kertoo.
Pankeissa tutkitaan erityisen tarkasti myös esimerkiksi vientisektorilla toimivien yritysten hankkeita, Rankinen arvioi.
"Mutta ei ainakaan meillä ole toimialalistaa, josta voisi todeta, että näiden osalta päätöksenteko on tiukentunut", hän lisää.
Pankkien mukaan yritysrahoituksen tiukentuneen seulan taustalla vaikuttavat viime syksynä vyöryen levinnyt ja pankkien omaa varainhankintaa vaikeuttanut maailmanlaajuinen finanssikriisi sekä yritysten kannattavuutta rapauttanut reaalitalouden taantuma - tai nykyään jo lama.
"Joka toimialalla on hyviä ja huonoja yrityksiä, ja parhaiten rahoitusta saavat kannattavuudestaan, vakavaraisuudestaan ja liiketoimintakonseptistaan huolehtineet yritykset", Karjalainen arvioi.