Valtion asuntorahastolla saattaa olla lähivuosina edessään muutto pois Helsingistä jonnekin muualle Suomeen, jos hallituksen periaatepäätös toteutuu.
Ympäristöministeriö, jolle asuntoasiat ja asuntorahoitus kuuluvat, asetti maanantaina selvitysmiehen, ex-kansliapäällikkö Lauri Tarastin selvittämään valtion asuntorahaston kehittämistä, työnjakoa valtiokonttorin kanssa ja alueellistamismahdollisuuksia eli hajasijoittamista.
Asuntorahasto myöntää arava- ja korkotukilainoja asuntorakentamiseen sosiaalisin perustein. Tällä hetkellä yhteiskunnan varoin tuettuja vuokra-asuntoja rakennetaan hyvin laimeasti, koska kovan rahan markkinoilla luottojen korot ovat painuneet historiallisen alas, kahteen-kolmeen prosenttiin ja suomalaiset haluavat omistusasuntoja.
"Nyt vetää kovan rahan rakentaminen, koska siellä rakennusyhtiöiden katteet ovat paremmat kuin säädellyillä markkinoilla. Sosiaaliseen asuntotuotantoon ei kaikilla paikkakunnilla ole löytynyt tonttejakaan", sanoi alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen (kesk.) esitellessään maanantaina hallituksen asuntopoliittisia linjauksia.
Pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) hallitus päätti iltakoulussaan toukokuun alussa velvoittaa ympäristöministeriön laatimaan selvityksen asuntorahaston kehittämisestä. Manninen pistää päätöstä nyt toimeksi. Tarastilla on aikaa tämän vuoden marraskuun puoliväliin saakka tarkastella asuntorahaston ja valtiokonttorin työnjaon toimivuutta ja tulevaisuuden linjauksia.
Manninen painottaa, että asuntorahaston hajasijoittamisesta ei ole vielä päätetty, sillä nyt on menossa vasta selvitysvaihe.
Asuntorahastolle
riittää vielä töitä
Sosiaalisesti tuettu asuntotuotanto on painunut jyrkästi alas 1990-luvun alun huippuvuosistaan, jolloin Suomessa rakennettiin liki 25 000 arava-asuntoa. Lamavuosina vapaarahoitteinen tuotanto hiipui noin 5 000 asuntoon.
Nyt osat ovat vaihtuneet, sillä arava-rahoitteinen uustuotanto on painunut 5 000-6 000 asuntoon vuodessa. Vapaarahoitteinen tuotanto on sen sijaan kivunnut yli 25 000 asuntoon vuodessa.
"Arava-tuotanto on tänä vuonna historiansa alhaisimmalla tasolla", myöntää valtion asuntorahaston ylijohtaja Teuvo Ijäs.
Hän vakuuttaa, että arava-tuotantoon varattu rahoitus, 70 miljoonaa euroa, ei jää käyttämättä.
Manninen uskoo, että arava- ja korkotukilainoitusta tarvitaan edelleenkin, vaikka vapailta markkinoilta saa nyt hyvin edullisesti asuntolainaa.
"Markkinaehtoista rahaa saa, mutta 1990-luvun alkuvuosina Suomessa rakennettiin pääasiassa vain arava-tuotantoa eli niin ne tilanteet vaihtelevat", Manninen muistuttaa.
Ijäs huomauttaa, että valtion arava-tuotanto toimii myös hintajarruna eli yksityiset vuokranantajat eivät voi periä ylisuuria vuokria, koska tarjolla on myös hintasäänneltyjä vuokra-asuntoja.
Ympäristöministeriön selvityksen mukaan arava-yksiöiden vuokra oli tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä keskimäärin 7,74 euroa neliöltä, kun vapaarahoitteisten yksiöiden neliövuokra oli 10,46 euroa.
Ongelmana tyhjät
arava-asunnot
Sosiaalisesti tuetun vuokra-asuntokannan suurin murhe tällä hetkellä on, että kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa lähimainkaan toisiaan.
Isoissa kasvukeskuksissa arava-asunnoista on pulaa, kun taas Pohjois- ja Itä-Suomen muuttotappioalueilla kokonaisia kerrostaloja lojuu tyhjillään ja jopa purku-uhan alaisina.
Ijäs arvioi, että tyhjillään olevia arava-asuntoja on jopa 7 000. Kuntien ilmoitusten perustella niitä olisi pari tuhatta vähemmän, mutta Ijäksen mukaan kunnat kaunistelevat tilastojaan.
Eniten tyhjiä arava-asuntoja on Savonlinnassa. Myös Rovaniemellä ja Kemijärvellä on paljon tyhjillään olevia arava-asuntoja.
Asuntorahasto hallinnoi lähes 400 000 arava-asuntoa eri puolilla Suomea.