Asuntovelalliset voivat nukkua yönsä rauhassa, vaikka korkotaso on kääntymässä lievään nousuun. S-pankin pääekonomisti Timo Hirvonen arvioi Lännen Medialle, että 2020-luvun lopussa korkotaso voi olla enintään 2-3 prosenttia.
Asuntolainoissa yleisesti käytetty 12 kuukauden euribor-korko on tällä hetkellä miinusmerkkinen eli noin -0,14 prosenttia.
Koron lisäksi asuntolainasta maksetaan marginaalia eli pankille menevää katetta. Asiakkaat maksavatkin tällä hetkellä pankeille usein vain marginaalia, koska viitekorot ovat negatiivisia.
Euroopan keskuspankin (EKP:n) odotetaan nostavan ohjauskorkoa syksyllä 2019. Ohjauskoron nosto puolestaan vaikuttaa asuntolainojen viitekorkoihin. S-pankin ennusteen mukaan ensi vuoden lopulla 12 kuukauden euribor on 0,20–0,30 prosentissa.
Vuoden 2020 lopulla 12 kuukauden euriborin ennustetaan puolestaan olevan 0,60–0,80 prosentin tasolla.
Hirvonen ennustaa, että finanssikriisin aikaista 5-6 prosentin korkotasoa ei tulla näkemään.
– Hieman yli kaksi prosenttia on euroalueella tällainen neutraali korkotaso, johon EKP voisi nostaa korkoa, mikäli talouskehitys euroalueella olisi hyvää ja inflaatio on lähellä kahta prosenttia, Hirvonen sanoo.
Reaalikorot ovat laskeneet länsimaissa viime vuosikymmenen aikana.
– Siihen vaikuttaa väestön kehitys ja työvoiman määrän kasvu sekä vaisu tuottavuuskehitys. Kysyntä turvallisille sijoituksille, kuten velkakirjoille on lisääntynyt. Siksi korkotaso on laskenut, Hirvonen sanoo.
Melko pieniä summia
Hän muistuttaa, että Yhdysvaltain keskuspankki Fed pohtii, voidaanko korkoja nostaa paljoakaan nykyisestä tasosta.
– Sama tilanne on edessä euroalueella. Korkotaso ei tule paljoa tämän syklin aikana nousemaan, Hirvonen sanoo.
Kuinka paljon esimerkiksi yhden prosenttiyksikön korkojen nousu vaikuttaisi asuntolainassa?
Kyse on melko pienistä summista. Nordean laskelmien mukaan esimerkiksi 120 000 euron asuntolainassa yhden prosenttiyksikön nousu nostaa kuukausittaisia lainanhoitokuluja vain muutamilla kymmenillä euroilla.
Kahden prosenttiyksikön nousu nostaisi lainanhoitokuluja vastaavasti hieman yli sadalla eurolla.
Arvioitua tulevaa korkotason kehitystä voi pitää hyvin maltillisena. Vuoden 2008 finanssikriisin aikana 12 kuukauden euribor nousi 5,5 prosenttiin.
"Kasvu hidastumassa"
Myös Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen sanoo, että mitään dramaattista muutosta koroissa ei ole tapahtumassa.
– Negatiivisten korkojen aika on ollut hyvin poikkeuksellista, kun asuntovelalliset ovat maksaneet pelkästään pankin marginaalia. Jonkin verran on näköpiirissä, että suunta olisi muuttumassa.
– 12 kuukauden euribor on jo hieman kääntymässä nousuun. Odotuksena on, että pikkuhiljaa päästään pois negatiivisten korkojen ajasta.
Maailmanlaajuisesti talouskasvussa on tällä hetkellä hidastumisen piirteitä.
– Suomen talous ei ole menossa taantumaan, mutta kasvu on hidastumassa, Kärkkäinen sanoo.
Ennuste
S-pankin ennusteen mukaan maailmantalouden kasvuvauhti hidastuu 3,6 prosenttiin ensi vuonna. Kasvu palautuu pitkän aikavälin keskiarvon tasolle.
Vuonna 2020 globaali talous kasvaa 3,4 prosenttia. Kauppasotakiista Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä tummentaa jonkin verran maailmantalouden näkymiä. Tuontitullien vaikutukset näkyvät Yhdysvaltoja selvemmin Kiinan talouskasvussa. Kiina pyrkii vähentämään tuontitullien negatiivista talousvaikutusta talouden elvytystoimilla.
Pankin mukaan suurimmat riskit maailmantalouden näkymille muodostavat Yhdysvaltojen keskuspankin (Fed) kiristyvä rahapolitiikka, protektionismin nousu ja poliittinen epävarmuus. Ennustevuosina Fed joutuu tasapainoilemaan koronostojen kanssa, jotta Yhdysvaltojen talous ei ajaudu taantumaan. Tämä koskee erityisesti vuotta 2020, jolloin rahapolitiikan kiristyminen ja vähäinen finanssipoliittinen elvytys hidastavat talouskasvua.
Euroopassa suurimman poliittisen riskin muodostaa ennusteen mukaan Italian hallituksen ajama talouspolitiikka. Toistaiseksi sijoittajat luottavat Italiaan. EU:lla on vielä iso vääntö edessä Italian kanssa.
