Euroopan keskuspankin EKP:n neuvosto kokoontuu tänään torstaina iltapäivällä ja nostaa lähes varmasti ohjauskorkoaan 0,25 prosenttiyksikön verran, jolloin uusi korko asettuu 2,5 prosenttiin.
Edellisen kerran EKP nosti korkoaan joulukuussa 0,25 prosenttiyksikköä eli nyt ollaan nousevalla korkouralla. Markkinoilla uskotaan, että loppuvuodesta 2006 korko on kiivennyt jo 3,25 prosenttiin.
Markkinoiden odotukset korkojen noususta ovat jo käytännössä toteutuneet, sillä esimerkiksi 12 kuukauden Euribor-korot ovat jo nyt liki kolmessa prosentissa. Ne ovat nousseet viime kesästä prosenttiyksikön verran.
Korkojen nousu koskee kipeimmin niihin, joilla on asuntolainaa tai jotka vasta suunnittelevat asuntolainan ottamista. Suuri osa Suomen asuntolainoista on sidottu 12 kuukauden Euribor-korkoon.
Tammikuun lopussa suomalaisten kotitalouksien asuntolainakanta oli Suomen Pankin tilastojen mukaan 48,8 miljardia euroa.
Prosenttiyksikön nousu koroissa merkitsee, että koko lainakannan korkokulut nousevat 488 miljoonaa euroa vuodessa.
Pankkiyhdistyksen mukaan uusien asuntolainojen keskikoko koko maassa on noin 80 000 euroa, mutta kolmanneksella lainasumma kohoaa yli 100 000 euroon.
Jos asunnon ostaja on nostanut asuntoluottonsa viime kesänä ja sitonut sen 12 kuukauden Euriboriin ja tarkistus tulee nyt, nousevat 80 000 euron lainanhoitokulut noin 67 euroa kuukaudessa.
Koron nosto
jo ennakoitu
"Koron nosto on jo ennakoitu markkinoilla ja se siirtyy asuntolainoihin ja muihin lainoihin sitä mukaan, kun korkojakso tulee täyteen ja on tarkistuksen paikka", sanoo Nordean ekonomisti Reijo Heiskanen.
Hän painottaa, että EKP:n koron nosto sopii hyvin Suomen tilanteeseen, koska Suomen talous elää parhaillaan korkeasuhdannetta. "Koron nousu tuo lisää harkintaa asuntomarkkinoille ja hillinnee hintojen nousupaineita."
Aktia Säästöpankin pääekonomisti Timo Tyrväinen muistuttaa, että markkinakorkojen laskusta ei saada nauttia pitkään aikaan, sillä nyt on vallalla nousutrendi. Tyrväinen uskoo Heiskasen tavoin, että alkukesästä EKP nostaa seuraavan kerran ohjauskorkoaan 0,25-prosenttiyksikköä.
"Lainanhoitokuluista menee tästä eteenpäin yhä isompi osa koronhoitokuluihin. Kun korkotaso nousee, hillitsee se varmaan asuntojen kysyntää pääkaupunkiseudulla ja suurissa kasvukeskuksissa kuten Oulussa", sanoo Tyrväinen.
EKP:n koron nostojen taustalla on euroalueen eli lähinnä Saksan talouden selvä piristyminen sekä pelko inflaation kiihtymisestä. EKP:n tavoite on pitää euroinflaatio alle kahdessa prosentissa keskipitkällä aikavälillä.
Euroalue kuin
vetreä invalidi
Tyrväinen muistuttaa, että menossa on seitsemäs perättäinen vuosi, kun EKP:n inflaatiotavoite ei ole toteutunut. Matalalla korollaan eli elvyttävällä rahapolitiikallaan EKP on yrittänyt saada Euroopan talouskasvua vuodesta toiseen liikkeelle, vaikka inflaatiotavoite on ylitetty.
"Saksassa on nähty yhtä matala korkotaso, kaksi prosenttia, edellisen kerran rautakansleri Otto von Bismarckin hallitessa 1876."
Euroaluetta Tyrväinen vertaa Old invalidiin (vanhaan invalidiin), joka näyttää lopultakin vertyvän, ainakin köpöttelevän pirteästi. "Viimeiset viisi vuotta Saksa on kantanut Euroopan sairaan miehen viittaa, mutta nyt manttelin on ottanut harteilleen Italia. Italian vientikilpailukyky on heikentynyt rajusti eikä maassa ei ole tehty mitään sen kohentamiseksi toisin kuin Saksassa."
Saksa ja Italia kattavat yli puolet 12 euromaan kokonaistuotannosta.