Suomen asuntolainoista valtaosa on yhä vaihtuvakorkoisia, mikä on siirtänyt korkoriskin pankeilta kotitalouksille.
Kun euromaissa noin puolet asuntolainoista on vaihtuvakorkoisia, Suomessa luku on yli 90 prosenttia. Erityispiirre selittyy lyhyiden markkinakorojen alhaisuudella. Samaan aikaan lainan takaisinmaksuajat ovat venyneet.
Kun lainoista käydään neuvotteluja, antavat pankit jo nykyisellään perusneuvontaa riskeistä ja testaavat lainanottajan maksukykyä korkojen noustessa. Vaihtuvakorkoisten lainojen suosio saa silti pankkiväen pohtimaan, ymmärtävätkö lainanottajat pitkien asuntolainojen riskit.
Suomen Pankin johtokunnan jäsen Pentti Hakkarainen haluaa, että pankit kehittävät asuntovelallisille suojausvälineitä korkoriskiä vastaan. Niitä voitaisiin kaupata lainoituksen lisätuotteina. Hän kehottaa hakemaan mallia yrityspuolelta.
- Yrityksillä on erilaisia riskienhallintavälineitä, velanvaihtosopimuksia, korko-optioita ja muuta vastaavaa. Näitä pankkien tulisi tarjota enenevässä määrin kotitalouksien käyttöön, Hakkarainen sanoi keskiviikkona OP-Kiinteistökeskuksen juhlaseminaarissa Espoossa.
Tällä haavaa joissakin asuntolainoissa on jo tarjolla ainakin korkokatto.
Uudet lainat kalliimpia
Osuuspankkikeskuksen toimitusjohtaja Reijo Karhinen pitää yllättävänä sitä, ettei prosenttiyksikön koronnousu ole vaikuttanut asuntojen kysyntään. Uusien asuntoluottojen korkotaso on nyt jo korkeampi kuin lainakannan keskimäärin.
Karhisen mukaan kotitalouksien velkaantuminen ei näytä tilastojen valossa huolestuttavalta. Vaikka velkaantumisaste on viime vuosina noussut, ovat laina-ajat kasvaneet ja kotitalouksien lainanhoitokyky on kohentunut.
Samalla toimitusjohtaja kuitenkin myönsi miettivänsä, pitäisikö sittenkin olla huolissaan nuorista perheistä.
- Tiedämme, että tästä viime vuosien valtavasta asuntolainojen kasvusta merkittävä osa kohdentuu nuorille perheille. Itse asiassa keski-ikä lainanottajilla on kaiken aikaa alentunut, Karhinen kertoi.
Korkovalinnoissa lyhytnäköisyyttä
Karhinen arvioi, että keskustelu pyörii aivan liikaa korkotason minimoimisessa ottohetkellä.
- Ei katsota riittävästi pitkälle tulevaisuuteen. Näihin pitkiin asuntolainoihin pitäisi kuulua kiinteät korkojaksot.
- Kuluttaja haluaa ottaa lainannostopäivänä sen edullisimman vaihtoehdon. Se on äärimmäisen lyhytjänteistä ajattelua siihen nähden, että monilla tämä päätös on omassa taloudessa se perheen suurin päätös, Karhinen jatkoi.
Myös asumisen tutkimusprofessori Anneli Juntto Kuopion yliopistosta arveli, että monien kohdalla mahdollisia riskejä ja elämänmuutoksia ei ole tarkkaan ennakoitu.
- Ihmiset ovat kiinnittäneet liikaa huomiota viimeisen vuoden parin kuluessa pelkkään korkotasoon ja sen pieniinkin muutoksiin. Liian vähän huomiota on kiinnitetty asunnon hintaan, joka on hyvin pysyvä ja takaisinmaksettava asia, Juntto kuvaili.