Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen kantaa huolta siitä, että suuret ja pitkät asuntolainat ovat keskittyneet pienelle joukolle, jolle mahdollinen korkojen nousu saattaa tuoda ikäviä yllätyksiä.
"Keskimäärin maltillinen velkaantuneisuus peittää alleen lainataakan keskittymisen tietyille kotitalouksille", painotti Liikanen keskiviikkona Suomen Pankin tiedotustilaisuudessa.
Hän kuvasi velkaantumisen keskittymistä niin, että 20 prosenttia Suomen kotitalouksista kantaa peräti 80 prosenttia kotitalouksien koko velkataakasta.
Suomalaisten asuntoluottokanta on tällä hetkellä noin 60 miljardia euroa eli sen mukaan viidennes kotitalouksista kantaa harteillaan 48 miljardin euron lainataakkaa.
EKP:n koron noston vaikutukset pieniä
Liikasen mukaan Suomessa Euroopan keskuspankin EKP:n koron nostot ovat jääneet vaikutuksiltaan hyvin pieniksi. EKP nosti viime viikolla keskeisimmän ohjauskorkonsa neljään prosenttiin.
Suomi elää korkeasuhdanteessa ja meillä lainakorot ovat taloustilanteeseen suhteutettuna aivan liian matalat. Jos Suomella olisi oma rahapolitiikka, Suomen Pankin peruskorko olisi varmaan jossakin kuuden prosentin paikkeilla. Päälle tulisi pankkien marginaali.
Suomen Pankin omien tilastojen mukaan uusien luottojen keskikoro oli vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 4,5 prosenttia.
Kun meillä ei ole enää omaa rahapolitiikkaa, Suomen Pankki ei voi nostaa ja laskea omaa korkoaan taloustilanteen mukaan eli nostaa, kun kuumenee kuten nyt ja laskea, kun talous jäähtyy.
Euroopan keskuspankki hoitaa nyt rahapolitiikan ja koron muutokset puolestamme Frankfurtista käsin yhteisesti kaikille euromaille.
Manner-Eurooppa on pitkän hitaan kasvuvaiheen jälkeen vasta pääsemässä tyydyttävään talouskasvuun, pääjohtaja Liikasen sanoin "ilahduttavaan" kasvuun. EKP arvioi, että tänä vuonna euromaiden keskimääräinen talouskasvu olisi 2,3 - 2,9 prosenttia.
Keskiviikkona oma Tilastokeskuksemme kertoi, että Suomen bruttokansantuote eli kokonaistuotanto kasvoi tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 5,5 prosenttia!
Lainojen kasvu hidastunut jonkin verran
EKP ei kuitenkaan noteeraa koron nostolla siihen, että jossakin pienessä jäsenmaassa, euroalueen reunalla talous on ylikuumentunut. Kun jäähdyttävää koron nostoa ei EKP:sta tule, ei asuntolainan ottajilla Suomessa ole signaalia, tarpeeksi korkeaa korkoa, joka varoittaisi talouden ylikuumentumisesta ja korkoriskistä.
Asuntolainojen kasvu on korkotason nousun myötä jonkun verran toki hidastunut huipputasoltaan, mutta kotitalouksien velkaantumisvauhti on Suomen Pankin mukaan edelleenkin kova. Kansainvälisesti ja keskimäärin suomalaisten tuloihin suhteutettu velkaantuminen on korkeintaan eurooppalaista keskiarvoa. Ongelmana on vain se, että isot ja pitkät asuntolainat keskittyvät harvoille, jotka eivät ehkä huomaa, mitä ympäröivässä maailmassa tapahtuu.
