Matalien korkojen ruokkima asuntolainojen kysyntä jatkuu edelleen ennätyksellisen vilkkaana. Asuntoluottojen määrä kasvoi viime vuonna tuntuvasti, ja kovaa kasvuvauhtia on jatkunut jo pari vuotta. Lainanotto jatkuu vilkkaana myös tänä kesänä.
Mitään merkkejä ei ole ilmassa, että kotitalouksien luotonotto olisi supistumassa, vahvistaa tutkija Ulla Halonen Suomen Pankkiyhdistyksestä.
"Edelleen kotitalouksilla on aikeita ottaa sekä kulutusluottoa että asuntoluottoa."
Lainanoton kiihtymisen ohella myös uusien asuntolainojen koot ovat kasvaneet, mihin on vaikuttanut asuntojen hinnannousu. Luottojen koon kasvu ja laina-aikojen pidentyminen näkyvät pankkien koko asuntolainakannan kasvuna.
Keskimääräinen asuntolaina Suomessa on 80 000--90 000 euroa, mutta pääkaupunkiseudulla lainat ovat tavallisesti isompia, 120 000--130 000 euroa. Yli 250 000 euron lainoja on kolme prosenttia asuntoluotoista. Jos huomioitaisiin vain ensiasunnon ostajat, summat olisivat vielä suurempia.
Viime vuosina rahoituslaitosten lainoista valtaosa on myönnetty kotitalouksille, ja kaksi lainaa viidestä on asuntolainoja.
"Kotitalouksien velkaantuminen on noussut paljon viime vuosina. Toisaalta, velkojen osuus käytettävistä tuloista ei ole juurikaan kohonnut. Tulot ovat koko ajan kasvaneet velkamäärän mukana, joten siinä mielessä velkaantuminen ei ole hälyttävää", Halonen kertoo.
Pelivaraa lainanmaksuun kotitaloudet saavat pidentyneistä laina-ajoista. Isojen ensiasuntojen ostajille suunnattujen, yli 30 vuoden lainojen osuus on kuutisen prosenttia. Pisimmät laina-ajat ovat peräti 60 vuotta.
Pankit tutkivat tarkkaan luottoasiakkaiden maksukyvyn ja vakuudet, ja mahdolliset koronnousut usein "lasketaan sisään" jo lainaa myönnettäessä. Ongelmaluottojen määrä onkin pysynyt hyvin alhaisena, jos tilannetta verrataan 1980- ja 90-luvun taitteeseen.
"Yksittäisille kotitalouksille saattaa tulla ongelmia, jos perheen tilanne muuttuu vaikka työttömyyden takia. Edelleen on ollut paljon irtisanomisia", Ulla Halonen sanoo.
Lainojen uudelleen neuvottelut ovat tavallisia. Usein lainaehdoista muutetaan korkosidonnaisuutta tai pidennetään maksuaikaa.
Korot ovat nousseet jonkin verran, ja nousupaineita on odotettavissa. Korot ovat edelleen historiallisessa tarkastelussa matalalla, eikä koronnousu ole Halosen mukaan toistaiseksi suuresti vaikuttanut asuntolainojen hoitoon.
Uusien asuntolainojen keskikorko oli huhtikuussa 3,54 prosenttia. Lainan korkoon vaikuttaa viitekorko, johon se sidotaan.
Kotitaloudet varautuvat aiempaa paremmin korkojen nousuun ja mahdollisiin lainanhoito-ongelmiin.
"Lainaturvavakuutuksia on otettu paljon, mutta moni varautuu myös säästämällä rahaa. Tulotaso pysyy kaikkien ennusteiden mukaan hyvänä, ja kotitalouksien luottamus tulevaan on korkealla", Halonen sanoo.
Kansantalouden tilinpidon mukainen velkaantumisaste eli maksamatta oleva velkamäärä käytettävissä olevista tuloista on yli 90 prosenttia.
Tilannetta Ulla Halosen mukaan paremmin kuvaava lainanhoitomenojen osuus nettotuloista on tällä hetkellä keskimäärin 22 prosenttia.
Asuntovelallisilla käteen jäävistä tuloista lainanhoitoon menee suurempi osuus eli 28 prosenttia.