Kotitalouksien asuntolainat kasvoivat kovaa vauhtia koko viime vuoden poikkeuksellisen alhaisen korkotason vauhdittamina. Asuntoluottokanta kasvoi koko vuoden noin 15 prosentin vauhtia.
Joulukuussa kotitalouksien asuntolainat kasvoivat Suomen Pankin maanantaina julkistamien tietojen mukaan 15,4 prosenttia eli hieman paria edellistä kuukautta nopeammin. Uusien asuntoluottojen korko laski joulukuussa 19 pistettä edellisvuoden lopun alhaiselta tasolta. Joulukuussa uusista asuntolainoista maksettiin korkoa keskimäärin 3,14 prosenttia, kun keskikorko vuotta aiemmin oli 3,33 prosenttia.
Kotitalouksien koko asuntolainakannan keskikorko laski vuodessa 3,55 prosentista 3,37 prosenttiin. Joulukuun lopussa lainakanta nousi 41 677 miljoonaan euroon, kun se vuotta aiemmin oli 36 125 miljoonaa euroa.
Uusia asuntoluottoja nostettiin joulukuussa 1 427 miljoonaa euroa eli parisataa miljoonaa vähemmän kuin marraskuussa. Kotitalouksien asuntolainakanta kasvoi kuukaudessa nettomääräisesti 539 miljoonaa euroa.
Kotitalouksien koko luottokanta nousi viime vuoden lopussa 60 009 miljoonaan euroon ja pankkien koko euromääräinen luottokanta 101 300 miljoonaan euroon. Yritysluottoja pankeilla oli 36 636 miljoonaa euroa. Yritysten luottojen keskikorko nousi joulukuussa kaksi pistettä 3,46 prosenttiin.
Pankkien euromääräiset talletukset nousivat joulukuun lopussa 75 950 miljoonaan euroon, kun ne vuotta aiemmin olivat 72 135 miljoonaa euroa. Talletusten keskikorko nousi joulukuussa 1,07 prosenttiin.
Vanhojen asuntojen hinnat nousivat 5,5 prosenttia
Asuntolainojen nopea kasvu on pitänyt yllä vanhojen asuntojen hintojen selvästi yleistä hintakehitystä nopeampaa nousua. Viime vuoden viimeisellä neljänneksellä vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat nousivat 5,5 prosenttia vuotta aiemmasta. Kerrostaloasuntojen reaalihinnat nousivat keskimäärin 4,8 prosenttia vuoden 2004 viimeisestä neljänneksestä. Uusien asuntojen hintakehityksestä Tilastokeskuksella ei ole tietoja.
Yliaktuaari Mikko Saarnion mukaan Tilastokeskuksessa selvitetään mahdollisuuksia aloittaa uusien asuntojen hintaseuranta. Se saattaa tulla ajankohtaiseksi myös Eurostatin kuluttajahintaindeksin tietojen keruun vuoksi.
Uusien asuntojen hintojen kehityksestä saadaan tietoja mahdollisesti 1-2 vuoden sisällä, totesi Saarnio. Tilastokeskuksen tekemän suppean pilottitutkimuksen perusteella Saarnio arvioi uusien asuntojen hintojen kehittyneen karkeasti samaan tahtiin vanhojen asuntojen kanssa.
- Näyttäisi siltä, että tavanomaisissa oloissa uusien asuntojen hinnat ovat kehittyneet suurin piirtein samaan tahtiin vanhojen asuntojen hintojen kanssa, Saarnio totesi. Suhdannevaihdoksissa hintakehityksessä sen sijaan on ilmeisesti tuntuviakin eroja.
Helsinki kolme kertaa Kymenlaaksoa kalliimpi
Vanhojen kerrostaloasuntojen keskimääräinen neliöhinta nousi Helsingissä vuoden viimeisellä neljänneksellä keskimäärin 2 621 euroon neliömetriltä. Keskihinta oli lähes kolme kertaa kalliimpi kuin Kymenlaaksossa, Lapissa ja Keski-Pohjanmaalla, missä vanhojen kerrostaloasuntojen keskihinnat olivat 894 euroa, 905 euroa ja 949 euroa neliömetriltä.
Koko maassa vanhojen kerrostaloasuntojen keskihinta nousi viime vuoden lopulla 1 613 euroon neliömetriltä, kun se vuotta aiemmin oli 1 530 euroa neliömetriltä.
Pääkaupunkiseudulla vanhojen kerrostaloasuntojen keskihinta kohosi loka-joulukuussa 2 395 euroon neliömetriltä. Muualla maassa neliöhinta nousi keskimäärin 1 204 euroon neliömetriltä.
Maan kalleimmat asunnot ovat Helsingissä. Vanhojen kerrostaloasuntojen keskimääräinen neliöhinta Helsinki 1:n alueella eli laajalla keskusta-alueella nousi viime vuoden lopussa 3 530 euroon. Halvimman eli Helsinki 4 -alueen neliöhinta nousi 1 808 euroon. Sitä kalliimpia asunnot olivat vain Espoon ja Kauniaisten alueella, jonka keskihinta nousi 2 037 euroon neliömetriltä.
Reaalihinnat nousivat 16 prosenttia vuodesta 2000
Asuntojen reaalihinnat olivat vuoden lopussa 16,0 prosenttia korkeammat kuin vuoden 2000 lopussa. Pääkaupunkiseudulla vanhojen kerrostaloasuntojen reaalihinnat nousivat neljässä vuodessa 17,1 prosenttia ja muualla maassa 14,9 prosenttia.
Asuntojen reaalihinnat laskivat viime vuoden viimeisellä neljänneksellä koko maassa 0,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Nimellishintojen nousu hidastui 0,2 prosenttiin. Syynä oli pääkaupunkiseudun reaalihintojen 0,3 prosentin lasku. Nimellishinnan nousu hidastui vain 0,1 prosenttiin. Muualla maassa asuntojen reaalihinnat pysyivät kolmannen vuosineljänneksen tasolla ja nimellishinnat nousivat 0,3 prosenttia.
Kerrostaloasuntojen reaalihintaindeksin mukaan hinnat laskivat 1990-luvun alun laman aikana alimmillaan vuoden 1993 toisella neljänneksellä pistelukuun 85,9. Indeksin perusvuosi on 1983. Viime vuoden lopussa reaalihintaindeksi nousi pistelukuun 149,7. Reaalihinnat nousivat runsaassa vuosikymmenessä vajaat 75 prosenttia.
Helsingissä reaalihintaindeksi kävi alimmillaan vuoden 1992 viimeisellä neljänneksellä 75,4 pisteessä, kun se viime vuoden viimeisellä neljänneksellä oli pisteluvussa 159,8. Helsingin vanhojen asuntojen reaalihinnat nousivat vuoden 1992 lopusta siten keskimäärin 112 prosenttia.