Asuntokauppa käy vilkkaana, vaikka Suomi on ajautunut taantumaan. Lainaa saa ja korkotaso on historiallisen alhainen. Tässä vaanii myös vaara. Kun laina-ajat ovat pidentyneet jopa 25-30 vuoteen, asuntovelallisen korko saattaa kaksinkertaistua nykyisestä. Silloinkin korkotaso jää kahdeksan prosentin hujakoille. Se on aivan toista kuin 15-16 prosentin korot 90-luvun alussa, jolloin lainanhoitokustannusten alle kaatui yrityksiä, kotitalouksia ja pankkeja.
Suomessa on siirrytty euron myötä vakaaseen reaalikorkoon, johon uskotaan niin kotitalouksissa kuin markkinoilla. Vaikka kansantalous yskii, kuluttajat luottavat omaan talouteensa. Ostokyky on nyt parempi kuin muutama vuosi sitten. Alhaisten korkojen ohella myös nettopalkat ovat hivenen nousseet.
Asuntoluottojen määrä kasvoi maaliskuussa yhtä nopeasti kuin 1999, euron käyttöönottovuonna. Suomessa pystytään samaan aikaan sekä kuluttamaan että säästämään, vaikka suhdannetilanne on heikko. Vaikka kotitalouksien asuntovelat kasvoivat odotuksia enemmän, lisääntyivät myös talletukset ja pankkien muu luotonanto. Jos pankkien luottotappiot pysyvät aisoissa ja säästämisaste hyvänä, uutta pankkikriisiä ei tarvitse pelätä.
Suomalaisten nettopalkasta asuntolainan hoitoon menee keskimäärin 30 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla asuvien menot ovat yli 45 prosenttia ja muualla maassa runsaat 22 prosenttia. Vielä pari vuotta sitten koko Suomessa asuntolainan hoitoon nettopalkasta hupeni 37-38 prosenttia.
Asuntojen hinnat ovat viime kesästä pysyneet kohtuullisen vakaina. Keskimääräisellä nettokuukausiansiolla saa kuitenkin Rovaniemellä, Porissa ja Kotkassa kaksinkertaisen määrän asuntoneliöitä kuin Helsingissä. Pääkaupunkiseudulla pahin pullonkaula on tonttipula, joka rassaa niin kunnallista kuin yksityistäkin asuntorakentamista.
Vaikka luottojen takaisinmaksuajat ovat pidentyneet, ne eivät muihin maihin verrattuna ole erityisen pitkiä. Esimerkiksi Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa lyhennysaika on jopa 30 vuotta, kun meillä se on keskimäärin alle 20 vuotta.
Asunnonostajat ovat ehkä ymmärtäneet vaaran, joka piilee pitkissä asuntolainoissa. Vaikka korkotaso nyt on erittäin edullinen, tulevaisuudesta ei tiedä. Koronnousu ei ehkä lainanottajaa kaada. Sen sijaan työpaikan menetys voi niin tehdä. Etenkin nuorten asunnonostajien kannattaa olla huolellisia, että he pystyvät selviytymään sitoumuksistaan myös pahoina päivinä. Nykyään työttömyys voi kohdata ketä tahansa.