Asun­to­kaup­pa­va­li­tuk­set li­sään­ty­neet

Asuntokaupoista valitetaan enemmän kuin koskaan. Kuluttajavalituslautakunnan asuntokauppaosastolla on jo pari vuotta menty ruuhkatunnelmissa.

Vaikuttava pihapiiri. Sari Pulkka ihastui Hannu Nivalaisen edustaman Koiton korttelissa, Oulun Heinäpäässä sijaitsevan asunnon idylliseen sisäpihaan.
Vaikuttava pihapiiri. Sari Pulkka ihastui Hannu Nivalaisen edustaman Koiton korttelissa, Oulun Heinäpäässä sijaitsevan asunnon idylliseen sisäpihaan.
Kuva: Jarmo Kontiainen

Asuntokaupoista valitetaan enemmän kuin koskaan. Kuluttajavalituslautakunnan asuntokauppaosastolla on jo pari vuotta menty ruuhkatunnelmissa.

"Kaiken tyyppisiä valituksia on tullut ennätysmäärä", asuntokauppaosaston ylitarkastaja Timo Maso sanoo.

Viime vuoden kokonaissaldo oli 560 valitusta. Tänä vuonna päädytään vähintään samalle tasolle.

"Luku ei kuulosta isolta, mutta kuluttajavalituslautakuntaan päätyy asuntokauppavalituksista vain jäävuoren huippu", Maso toteaa.



Pahimmat tapaukset oikeuden eteen


Valtaosa kiistoista saadaan ratkottua kiinteistönvälittäjän, myyjän ja ostajan kesken. Jos ongelma ei selviä keskinäisessä neuvonpidossa, siirtyy asia ensin kunnallisen kuluttajaneuvonnan soviteltavaksi, Maso havainnollistaa.

Pahimpia tapauksia ratkotaan oikeudessa.

Valitukset eivät rajoitu esimerkiksi omakotitalojen kosteusvaurioihin, vaan joukkoon mahtuu runsaasti erimielisyyksiä myös mitä erilaisimmista kysymyksistä.

Valitusten määrä lähti nousuun vuonna 1995 voimaan tulleen asuntokauppalain myötä.

Osan valitusten lisääntymisestä selittää vilkas kauppa, vaan ei kaikkea.

Valitusten määrä on kasvanut huomattavasti nopeampaa tahtia kuin asuntokaupan määrä.



Peiliin katsomisen paikka


Valitukset eivät läheskään aina johda hyvityksiin tai kaupan peruuntumiseen.

Mason mukaan etenkään ostajat eivät tunne asuntokauppalakiin liittyvää myyjän vastuuta riittävän hyvin, joten valitusten tielle lähdetään usein hatarin perustein.

Maso kehottaa kaikkia asuntokaupan tahoja kriittisyyteen omaa toimintaa kohtaan.

"Parantamisen varaa on joka taholla", Maso huomauttaa.

Myyjän on tunnettava vastuunsa kertoa välittäjälle mahdollisimman rehellisesti muun muassa asunnon tekniset tiedot, kunto ja yhtiön tila. Välittäjällä on puolestaan velvollisuus ottaa selvää asioista.



Hätiköinyt kaivaa suurennuslasin esiin


Vastuu ostopäätöksestä on silti aina asiakkaalla. Toisaalta asiakkaan oma asiantuntemus asuntokaupoissa ei yleensä ole hyvä, sillä asuntoja ostellaan sangen harvoin.

Sijoittajaostajat ovat asia erikseen.

"Ei ole järkevää hätiköidä turhaan, kun on kyse isosta asiasta", ylitarkastaja Timo Maso muistuttaa.

Asunnonvälittäjillä on usein tapana kiirehtiä asiakkaan päätöstä vetoamalla siihen, että asunnolla on kovasti kysyntää.

Maso korostaa, että asuntojen todelliset myyntiajat ovat keskimäärin sellaiset, ettei turhaa kiirettä tarvitse pitää.

Myös vallitsevasta hintatasosta annetaan yleisesti väärä kuva. Asiakkaiden kannattaa huomioida se tarjousta tehdessään.

Kuumanakin välillä käynyt kiinteistöbisnes on houkutellut alalle monenmoista onnenonkijaa.

Pikavoittoja hakevien jäljiltä tulee myös runsaasti valituksia, jotka heijastuvat koko välitysliiketoiminnan kuvaan. Ahneuden puuskassa kaupanteon moraali unohtuu helposti.

Tyypillistä asuntokaupoissa on edelleen se, että asiakas tekee hätiköidyn päätöksen. Seurauksena on tyytymättömyys, vikojen etsintä "suurennuslasilla" ja asioiden riitauttaminen.

Ilmoita asiavirheestä