Asuntomarkkinat kiihtyivät villeiksi 1980-luvun lopussa. Kasvukeskuksissa asunnot suorastaan riistettiin välittäjien käsistä. Lainaa otettiin surutta, sillä hintojen nousun uskottiin jatkuvan ja kutistavan velan reaalista määrää.
Kun Suomi ajautui lamaan, työttömät ja kahden asunnon loukkuun joutuneet eivät kyenneetkään vastaamaan veloistaan. Seurasi henkilökohtaisia tragedioita.
Asuntomarkkinoilla on nyt hieman sama tilanne. Kasvukeskuksissa asuntojen hinnat ovat nousussa eikä tarjonta vastaa kysyntää.
Asuntoluottoja otetaan aikaisempaa enemmän ja ne ovat entistä suurempia. Suomen Pankin mukaan uusia asuntoluottoja nostettiin maaliskuussa 12,3 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten.
Syyt ovat ilmeiset. Kasvukeskuksissa ja muuttovoittopaikkakunnilla asunnoista on jo pulaa, mikä nostaa hintoja. Etenkin Helsingin keskustassa kovan rahan asunto on karannut tavallisen ihmisen ulottumattomiin.
Asuntolainojen kasvuun on toinenkin syy. Korkotaso kääntyi tasaiseen laskuun puolitoista vuotta sitten. Vaikka korot kääntyivät lievään nousuun viime vuoden lopulla, ne ovat edelleen historiallisen alhaalla.
Asuntomarkkinat ovat kiistatta kuumentuneet. Suomen Hypoteekkiyhdistys varoittelee jo riskeistä ja ylilyönneistä, vaikka vuoden 1992 tilanteen toistumista ei sentään pelätä. Tuolloin asuntomarkkinat ensin ylikuumenivat ja sitten hinnat romahtivat. Tällaista vaaraa ei nyt ole.
Suomen Emu-jäsenyys tietenkin varmistaa sen, etteivät korot enää nouse aivan 15-20 prosenttiin, kuten tapahtui 1990-luvun alun lamavuosina. Korot ovat kuitenkin jatkuvassa hienoisessa nousussa. Lainanhoitolaskelmissa kannattaakin varautua noin parin prosenttiyksikön koron nousuun. Sen pitäisi nykyoloissa riittää. Kotitalouden taakkaa pehmittää hivenen sekin, että vaikka luotot ovat suuria, laina-ajat ovat pitkiä, keskimäärin hieman alle 20 vuotta.
Viime vuosikymmenen alussa monet ajautuivat huomaamattaan ikuiseen velkaloukkuun. Pankit eivät aina piitanneet, kykenevätkö kotitaloudet selviytymään velvoitteistaan. Tärkeintä oli saada uusia laina-asiakkaita eli kasvattaa markkinaosuuksia.
Näin ei toimita enää. Pankit varmistavat nykyisin huolellisesti, että lainanottajat ja takaajat tietävät, mihin sitoutuvat. Ennen luoton myöntämistä selvitetään tarkasti hakijan tulot ja menot. Näin varmistetaan, että kotitalous selviytyy velvoitteistaan. Tämä ei tietenkään poista sitä, että viime kädessä jokainen itse varmistaa sen, ettei kiristä omaa talouttaan liiaksi. Pelivaraa on jätettävä koron nousulle ja muille yllättäville tapahtumille.
paakirjoitus@kaleva.fi