Euroopan keskuspankki jätti torstaina viitekorot ennalleen 2,25 prosenttiyksikköön, vaikka EKP:n johto ilmaisikin selvästi olevansa huolissaan esimerkiksi yksityisen lainanannon jatkumisesta vahvana alhaisen korkokannan takia. Ensi koronnosto joulukuussa ei ole ainakaan toistaiseksi laimentanut Oulussa asuntolainojen kysyntää. Asuntojen hinnat sen sijaan lupailevat joustoja.
Oulun Osuuspankin toimitusjohtajan Timo Levon mukaan asuntolainojen kysyntä on vastannut niin joulukuussa kuin tammikuun ensi viikkoinakin edellisvuosien tasoa. "Ennemmin oltiin plussalla." "Kyllä koronnosto aina puree", tietää Handelsbankenin konttorinjohtaja Juha Willberg Oulusta.
Loppuvuodesta pankeissa tosin on kausiluontoisesti aina hiljaisempaa, joten koronnoston vaikutus ei näy suoraan: "Jouluna ajatellaan joulunviettoa eikä omaa kotia."
"Ennemmin hinnat laskevat kuin nousevat", toteaa markkinointijohtaja Osmo Mertala Kiinteistövälitys Näreaho-Mertalasta. Hän ihmettelee suuresti arvioita, joiden mukaan asuntojen hinnat kohoaisivat kuusikin prosenttia.
Päinvastoin, asuntomarkkinoilla on näkynyt epärealistisia hintaodotuksia, osittain myyntihinta on ollut 10 prosenttiakin pyyntiä alempi. Myös kierto on hidastunut. "Asuntoa myydään 2--3 kuukautta ja kauemminkin", Mertala sanoo
"Vaikka on pitkiä lainoja, niin ei ole tarkoitus että juuri ja juuri pystytään hoitamaan", hän vakuuttaa asiakkaiden vastaavan sopimuksistaan.
Toinen puoli nostovaraa
Asumiseen saisi mennä korkeintaan 30 prosenttia tuloista, Willberg toteaa. Joten pankki katsoo vakuuksien sijaan selviytymislaskelmissa ennen kaikkea lainanhoitokykyä.
"Katsomme hyvin tarkkaan, että pari kolme prosenttia on nostovaraa." Asiakkaan taloudenpidosta pitäisi näin löytyä joustovaraa siihen, että korkotaso jopa tuplaantuisi nykyisestä.
Tällä hetkellä euribor liikkuu 2,8 prosentissa. Lisäksi on laskettava mukaan neuvoteltava marginaali. Lavea odotushaitari
Kiinteäkorkoiset lainat eivät vielä juuri ole vetäneet puoleensa lainanottajia. Levon mukaan uusista asuntolainoista vasta noin viisi prosenttia on kiinteäkorkoisia. Sen sijaan korkokattoon sijoittaa jo varmuuden vuoksi joka kymmenes asiakas, hän kertoo.
OP-ryhmässä vallitsevan korkonäkemyksen mukaan kuluvana vuonna viitekorkoa nostettaisiin enimmillään vain kerran 0,25 prosenttiyksiköllä. "Perustetta nyt nostolle ei meidän mielestä ole. Voimakasta inflaatio-odotusta tai talouden ylikuumenemista ei tällä hetkellä ole", Levo perustelee.
Ennustajien haitari on maailmalla kuitenkin lavea. EKP:n on arveltu nostavan korkoa neljäkin kertaa, aina hitusen kerrallaan. Kaikkein pessimistisimmät ovat arvelleet viitekorkojen kurottavan jopa kolmen prosenttiyksikön nousukiitoon. Siis kaksinkertaisiksi.
Ongelmana on se, että vaikka euromaiden kulutuskysyntä ei laukkaakaan hurjasti, niin tarkassa seurannassa oleva rahamäärä kasvaa jatkuvasti tavoitearvoja enemmän. Kun rahaa on kovin runsaasti liikkeellä, inflaation vaara lisääntyy. Rahan arvon lasku olisi EKP:lle myrkkyä, sillä juuri sitä rahalaitos on perustettu vahtimaan ja kahlitsemaan.
Kovin paljon korko ei saisi jatkossa nousta tai se alkaa rasittaa kysyntää. "Se on kulutuksesta pois, jos korot nousevat", Willberg miettii.