Asun­to­jen si­sä­il­ma­on­gel­miin voidaan vai­kut­taa

Uusien rakennusten sisäilman laatua voidaan parantaa hyvän suunnittelun, oikeiden materiaali- ja laitevalintojen sekä laadukkaan rakennustyön avulla.

Uusien rakennusten sisäilman laatua voidaan parantaa hyvän suunnittelun, oikeiden materiaali- ja laitevalintojen sekä laadukkaan rakennustyön avulla.

Rakennusvaiheessa on otettava huomioon erityisesti kosteudenhallinta ja puhdas rakennustapa.

"Nykytekniikalla on mahdollista tuottaa hyvää sisäilmaa kohtuullisin kustannuksin. Kuopioon rakennettiin hengityssairaita varten uusi kerrostalo, jonka suunnittelussa ja rakentamisessa pyrittiin ottamaan huomioon kaikki sisäilmaan vaikuttavat tekijät. Rakennuskustannukset olivat vain noin kymmenen prosenttia tavanomaista kalliimmat", kertoo filosofian maisteri Marja Tuomainen.

Tuomaisen väitöskirjatutkimus tarkastettiin perjantaina Kuopion yliopistossa. Kuopioon valmistuneen aravavuokratalon sisäilman laatua tutkittiin sekä ennen asukkaiden muuttoa että kolmen vuoden asumisen aikana.

Tutkimus osoitti, että saavutettu hyvä sisäilmasto säilyy normaalin asumisen aikana. Asukkaille järjestetty opastus lisäsi osaltaan kodin sisäilmaolosuhteista huolehtimista.

"Toinen merkittävä osatekijä on asunnon ilmanvaihto. Hyvä ilmanvaihto laittaa ilman liikkeelle ja poistaa tehokkaasti sisällä syntyviä epäpuhtauksia."

Kuopion ”mallitaloon” valittiin perheitä, joista vähintäänkin yhdellä oli astma tai joku muu hengityssairaus. Huoneistoihin valittiin materiaaleja, joista pääsee huoneilmaan mahdollisimman vähän epäpuhtauksia.

Talossa on mm. keskuspölyimurijärjestelmä ja koneellinen ilmanvaihto, ja esimerkiksi tuloilma suodatetaan. Tuomainen selvitti myös sitä, millaisissa sisäilmaolosuhteissa hengityssairaat asuvat.

Pohjois-Karjalassa tutkittiin 128 asuntoa, ja tulosten mukaan hengityssairaiden asuntojen sisäilmaongelmat ovat yhtä yleisiä kuin muissakin suomalaisissa asunnoissa. 75 prosentissa tutkituista asunnoista oli puutteita ilmanvaihdossa ja joka toisessa asunnossa oli liian korkeita sisäilman lämpötiloja ja merkkejä kosteus- tai homevaurioista.

"Suurin ongelma on se, että ilma ei vaihdu asunnoissa. Poistoilma kyllä toimii, mutta raitista korvaavaa tuloilmaa ei useinkaan saada riittävästi."

Tuomaisen mielestä hengityssairaiden hoidon ja kuntoutuksen yhteydessä pitäisi puuttua nykyistä tehokkaammin kotiympäristön aiheuttamiin terveysvaikutuksiin.

Ilmoita asiavirheestä