Pääkirjoitus

Asun­to­jen hin­ta­piik­ki jatkuu

Asuntojen hinnat ovat ponkaisseet nousuun, eikä näköpiirissä ole laskua.

Oulussa varsinkin pienten asuntojen kauppa käy kuumana.
Oulussa varsinkin pienten asuntojen kauppa käy kuumana.

Asuntojen hinnat ovat ponkaisseet nousuun, eikä näköpiirissä ole laskua.

Alhainen korkotaso, työpaikkansa säilyttäneiden kuluttajien luottamus talouteensa, samoin kuin asuntojen ylitarjonnan purkautuminen näkyvät jatkossakin asuntojen hinnoissa.

Vanhojen kerros- ja rivitalojen asuntojen hinnat nousivat voimakkaasi viime vuoden viimeisellä neljänneksellä. Pääkaupunkiseudulla asuntojen hinnat kallistuivat loka-joulukuussa 10,5 prosenttia vuotta aiemmasta. Muualla maassa nousu edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan oli 5,7 prosenttia ja Oulussakin 5,6 prosenttia.

Uusien asuntojen hinnannousu, pääkaupunkiseutua lukuunottamatta, on ollut maltillisempaa, mutta silti nousujohteista. Loppukiri asuntojen hinnannousussa ajoittuu nimenomaan loppuvuoteen. Asuntojen hintojen lasku vuoden 2008 jälkipuoliskolla jäi lyhyeksi.

Taantuman puristuksessa hintojen laskua odottavat joutuvat pettymään. Tarjonnan vähenemisen ja korkotason alhaisuuden myötä hinnat ovat alkaneet nousta.

Suomen Pankki kertoi jo viime syksynä, että asuntojen ylitarjonta on purkautunut. Rakennusliikkeiden myymättömien asuntojen varastot ovat huvenneet, eikä taantumassa pahoin romahtanut rakennusala ole vielä lähtenyt nousuun.

Uusien asuntojen tuotanto on pysynyt viimevuotisella tasolla lähinnä valtion tukeman asuntorakentamisen ansiosta. Kun asunnoista kasvukeskuksissa on lähiaikoina taas pulaa, on selvää, että asuntojen hinnat jatkavat pikemminkin nousua kuin kääntyisivät laskuun.

Asuntojen hintojen lasku on Suomen taloushistoriassa harvinaista. Käytännössä asuntojen hinnat ovat nousseet vuodesta 1983 lähtien 220 prosenttia. Myös yleinen ansiotaso on kohonnut lähes yhtä paljon.

Hintojen raju lasku koettiin viimeksi 1990-luvulla, kun lama ravistutti markkinoita niin, että hinnat laskivat peräti 40 prosenttia neljässä vuodessa. Lasku oli raju, kun sitä vertaa hullujen vuosien 1987-89 ylikuumentuneeseen tilanteeseen, jolloin asuntojen hinnat nousivat räjähdysmäisesti jopa yli 70 prosenttia.

Asunnot ovat Suomessa kuitenkin kohtuuttomat kalliita, sillä palkkojen ostovoimakyky on Tilastokeskuksen mukaan heikentynyt nopeasti 2000-luvulla. Eurooppalaisessa vertailussa saksalaisten uudet asunnot ovat puolta halvempia kuin esimerkiksi pääkaupunkiseudulla.

Oulussa suurin kilpailu käydään pienistä asunnoista. Pienten asuntojen hintoja nostaa se, että ensiasunnonostajien ohella liikkeellä ovat sijoittajat. Välittäjät kehuvat, että kauppa Oulussa käy hyvin.

Asunnon osto on yksi ihmisen elämän suurimpia hankintoja. Erityisen merkittävä asia se on ensiasuntoaan ostavalle nuorelle. Järkevää onkin sijoittaa mieluummin omaan asuntoon kuin vuokraan.

Nuoret ovat asuntomarkkinoilla ensimmäistä kertaa liikkeellä ja ostavat usein asuntonsa kasvukeskuksista. Asuntojen hintojen nousu koskettaa siten nimenomaan nuoria.

Suomessa on parhaillaan menossa nuorten ihmisten joukkopako taantuvilta alueilta. Menossa oleva massamuutto Lapista, Kainuusta ja Satakunnasta kohti kasvukeskuksia jäytää rakenteita. Oulu on tässä prosessissa vastaanottava osapuoli nopeimmin kasvavien seutukuntien joukossa.

Ensiasuntoon on viime vuosina päässyt kohtalaisen helposti käsiksi, koska asuntolainojen korot ovat alhaalla. Suotavaa olisi, että asuntomarkkinat pysyisivät vakaina, niin että asuntojen hinnat eivät tilapäisen kuplan takia nouse kohtuuttomasti.