Asuntomarkkinat ovat Suomessa selvästi ylikuumentuneet, sanoo pääekonomisti Timo Tyrväinen Aktia Säästöpankista. Hänen mukaansa asuntojen hintojen kupliminen on tietyllä tavalla itse aiheutettua.
"Asuntomarkkinoilla hinnoissa näkyvä ylikuumeneminen johtuu siitä, että on rakennettu liian vähän suhteessa kysyntään. Kun ei ole rakennettu, kapasiteetti laahaa jatkuvasti jäljessä - varsinkin työntekijöiden osalta", Tyrväinen ruotii.
Ennen 1990-luvun taantumaa Suomessa oli paljon erikokoisia rakennusliikkeitä.
"Kun oli kuuma tilanne, pienet rakentajat pystyivät täydentämään isojen rakennusliikkeiden ympärillä pyörivää rakennustoimintaa", Tyrväinen muistelee.
Laman tultua rakentaminen pysähtyi. Tyrväisen mukaan samalla katkesi uusien rakentamisen ammattityöntekijäsukupolvien kasvattamisen jatkumo.
"Nyt kun yhtäkkiä olisi tarvittu rakentajia, niin ei meillä enää ollut sitä ammattitaitoa."
Asuntotuotannon olisi Tyrväisen mielestä pitänyt mennä siinä mielessä markkinavetoisemmin. Siten, että tarjonta olisi seurannut lähemmin kysynnän kasvua.
"Silloin olisimme oppimisprosessin kautta saaneet uusia rakentajia, jotka olisivat voineet oppia pitempään alalla olleilta. Samalla olisi vältetty asuntojen hintapiikki."
Euron hyödyt
valuivatkin hintoihin
Tyrväisen mukaan asuntojen korkea hinnoittelu erityisesti Suomen kasvukeskuksissa kolhaisee varsinkin nuoria perheitä.
"Ne ihmiset, jotka ovat 2000-luvulla ostaneet uuden asunnon ja maksavat hillittömiä lainanhoitokuluja 20 vuotta eteenpäin, ovat se porukka, joka tässä kärsii."
Euroopan rahaliittoon Emuun mukaan menemällä saatiin Suomeen aiempaa matalammat korot. Pankkikilpailun myötä korkomarginaalit ovat alentuneet, ja lisäksi lainojen juoksuajat ovat pidentyneet.
"Tämän olisi pitänyt hyödyttää suomalaista asunnonostajaa, mutta suurin osa tästä on valunut korkeimmiksi asuntojen hinnoiksi."
"Kun asuntolainoja maksetaan takaisin seuraavat 20 vuotta, se on pois näiden nyt nuorten ihmisten normaalista kulutuksesta: siitä mitä lapsiperheet voisivat tehdä lastensa kanssa ja siitä elintason noususta, mikä heille olisi pitänyt pystyä tarjoamaan", Timo Tyrväinen arvioi.
Hänen mielestään maan hallitus ei ole pystynyt missään vaiheessa pesemään käsiään asuntokuviosta.
"Meillä on nyt ensimmäistä kertaa hallitus, jossa on asuntoministeri. Toivottavasti jotakin tapahtuu. Tämä on monimutkainen asia - on kunnat, isot rakennusliikkeet ja kaavoitus", Tyrväinen tarkastelee.
Markkinatalouden peruslakien mukaan hinta on tärkein resurssien kohdentumista ohjaava tekijä. Kun asuntojen hinnat alkoivat nousta, irrottiin hinnoittelun taustalla olevista perustekijöistä, kuten rakennuskustannuksista ja yleisestä hintatason noususta, Timo Tyrväinen jäsentelee.
"Tuli tilaa tehdä ylivoittoja. Markkinatalous toimii parhaana talousjärjestelmänä, kun tällöin tulee uusia tekijöitä ja uusia tuottajia, joiden kautta ylivoittojen tekemisen mahdollisuus rapautuu. Kilpailun täytyy pelata, muuten voidaan tehdä pitkäkestoisia hintakuplia."
Asuntojen hintojen nyt pitkään jatkunut ylilyönti on saanut Tyrväisen ajattelemaan, että markkinamekanismi ei ole toiminut oikein.
"Jo 70-luvun jälkipuoliskolla puhuttiin, etteivät suomalaiset asuntomarkkinat toimi. Koskaan ei ole tehty mitään sen eteen, että asia korjaantuisi", Tyrväinen kertoo.