Asuntojen hinnat jatkavat nousua ja kaupanteko nopeutuu. Näin uskoo ainakin enemmistö kiinteistövälittäjistä, jotka vastasivat Kiinteistömaailma-ketjun eilen julkistamaan kyselyyn.
Puolen vuoden välein kerättävät tiedot heijastelevat asuntomarkkinoiden tilaa ja muutoksia 48 eri paikkakunnalla. Kiinteistömaailma on Suomen toiseksi suurin kiinteistövälitysketju, ja kyselyyn vastasi 310 asuntovälittäjää.
Vähiten hintojen nousuun uskotaan Länsi-Suomessa sekä Pohjois-Suomessa. Pohjois-Suomessa hintojen nousuun uskoo välittäjistä yli 40 prosenttia, laskuun 12 prosenttia.
Myös myyntiaikojen suhteen pessimistisimmät välittäjät löytyvät Pohjois-Suomesta. Yli kolmasosa välittäjistä uskoo myyntiaikojen vielä jonkin verran pitenevän, ei kuitenkaan Oulun talousalueella.
"Oulu elää asuntokaupoissa aivan omaa elämäänsä. Kasvukeskuksen kauppa kehittyy täällä kuten pääkaupunkiseudun kauppakin", oululainen yrittäjä Paavo Mäkeläinen Kiinteistömaailmasta huomauttaa.
Asuntomarkkinoiden käänne parempaan on Oulussa selkeä ja jo selvästi tapahtunut, hän tulkitsee barometria. Myyntiajat lyhentyivät Mäkeläisen kokemuksen mukaan jo talvella.
Muutosta kuvaa myös, että pitkään myynnissä olleet kohteet ovat menneet kaupaksi ja vapaa-ajan asuntoja on myyty paljon talvella, mikä on poikkeuksellista.
”Tämä kertoo siitä, että ihmisille on kertynyt ylimääräistä varallisuutta. Myös alhainen korkotaso ja kuluttajien luottamus etenkin omaan talouteensa on lisännyt asuntojen kysyntää.”
Oulun ongelma onkin, että kysyntää on tällä hetkellä enemmän kuin tarjontaa. ”Pulaa on niin hyvistä yksiöistä, kaksioista, kolmioista kuin omakotitaloistakin.”
Asuntolainojen korot ovat viime aikoina nousseet, mutta Sampo Pankin konttorinjohtaja Marjatta Leiviskä pitää nousua maltillisena. ”Hienoinen nousu on vielä edessä.”
Leiviskä uskoo, että korkotaso ei asuntokauppaa hidasta. Asuntolainaa otetaan nyt rohkeasti entistä suurempia summia ensiasuntoakin ostaessa. ”Ensiasunnon laina voi olla jo reilusti yli 100 000 euroa.”
Kasvavat perheet hankkivat yhä useammin ensiasuntona kolmion, Leiviskä sanoo. ”Suomalaiset alkavat siirtyä ruotsalaiseen malliin: Laina mitoitetaan 30–40 vuodelle.”
