Suomen johtaviin asuntorakentajiin kuuluvan
YIT:n toimitusjohtaja Hannu Leinonen arvioi, että asuntomarkkinoiden hiljeneminen on vain alan normalisoitumista. Hän ei kanna huolta myöskään myymättömien asuntojen määrästä.
"Meillä on myymättömiä asuntoja vain 1 600, kun niitä 1990-luvun alussa oli kymmenkertainen määrä, 16 000 asuntoa", muistuttaa Leinonen.
Hän sanoo, että Suomen asuntotuotannon tasapainotila on 30 000 uutta asuntoa vuodessa.
Enimmillään asuntoja tuotettiin 1990-luvun alussa, jolloin niitä valmistui yli 60 000 eli Suomi on nyt puolittanut asuntotuotantonsa huippuvuosien lukemista.
"Asuntorakentamisen kuuma vaihe on nyt ohi. Lähestymme normaalitilannetta, vaikka ilmassa on ylireagoinnin piirteitä. Asuntojen hintataso, kun inflaatio ja ansioiden nousu otetaan huomioon, lähestyy 1980-luvun alun tasoa. Palkat nousevat nyt nopeasti ja asuntojen hinnat hitaasti, eli asuntojen hintakehitys on pitkän ajan tasapainouralla", selvittää Leinonen.
Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen on esittänyt, että asuntojen hinnoista pitäisi niistää pois 30 prosenttia. Leinosen mielestä se on mahdotonta eikä sellaista laskua tapahdu.
Asuntojen hintoja kauhisteleville Leinonen muistuttaa, että esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa asuntokauppaa käydään paljon korkeammilla hinnoilla kuin Suomessa.
Työvoimaa pitää
tuoda ulkomailta
Tanskassa asuntolainakanta on yli 100 prosenttia maan bruttokansantuotteesta, kun Suomessa vastaava osuus jää alle puoleen eli noin 44 prosenttiin.
Leinonen jakaa Suomen kaikkien rakentajien huolen työvoiman riittävyydestä lähivuosina.
"Meillä Suomessa ja myös manner-Euroopassa työvoima vähenee eläköitymisen vuoksi lähivuosina niin rajusti, että tarvitsemme tänne lisää työvoimaa Aasian väkiluvuiltaan isoista maista. Työpaikkoja ei lähivuosina siirretä Aasiaan, vaan työntekijät tulevat sieltä tänne paikkaamaan meidän työvoimapulaamme."
Euroopassa rakennusala suuntaa Leinosen mukaan katseensa Puolaan, Romaniaan ja Ukrainaan, joista halutaan lisää työvoimaa Suomeen. Kaikista kolmesta maasta on jo tullut Suomeen työntekijöitä. YIT:llä itsellään on muutama sata ulkomaista työntekijää.
Leinonen sanoo, että Suomen pitää tottua ajatukseen, että työntekijöiden mukana muuttaa koko perhe. Mies voi päästä rakennuksille ja vaimo töihin esimerkiksi sairaalaan tai vanhainkotiin.
"Onhan järkevää, että kun koulutamme työntekijöitä, niin haluamme pitää hänet palkkalistoilla pitkään. Se onnistuu vain sillä, että koko perhe muuttaa Suomeen."
Hintaromahdusta
turha odottaa
Rakennusalan suurin huoli on, miten se pystyy houkuttelemaan uusia työntekijöitä lähivuosien pienistä ikäluokista, joiden työpanoksesta kaikki toimialat kilpailevat.
Leinosen mukaan uuden asunnon ostajan ensimmäinen tehtävä on selvittää oma lainanhoitokyky, jos asunto ostetaan pankkilainalla. Maksuaikataulusta ei saa tehdä liian tiukkaa eikä liian löysää.
"Korkomaailma näyttää nyt alaspäin ja korkohuippu on nähty. Asuntojen hintojen romahdusta on turha jäädä odottelemaan uudistuotannossa", vakuuttaa Leinonen.
Hän muistuttaa, että Suomessa jokainen, joka haluaa tehdä töitä, saa niitä eikä tarvitse pelätä, että työt karkaisivat alta.
Äskettäin Tilastokeskus kertoi Suomen työttömyysasteen laskeneen viiden prosentin pintaan. Se tarkoittaa, että käytännössä Suomi on hyvin lähellä täystyöllisyyttä.