Oulun tukiasunnot ovat täynnä ääriään myöten. Tällä viikolla kaduille on käännytetty ihmisiä sekä sosiaalitoimistosta että laitoksen ovelta.
"Vitsit ovat vähissä", Kenttätien palvelukeskuksen johtaja Heikki Haapapuro sanoo. "Asunnottomia kuljeksii tuolla jossain, eikä se ole hyvä asia kenenkään kannalta."
Oulussa on yhteensä noin 130 paikkaa väliaikaiseen asuttamiseen - Kenttätien palvelukeskuksessa, eri puolilla sijaitsevissa tukiasunnoissa sekä A-killan asuntolassa.
Asunnottomia ei ole laskettu Oulussa vuoteen. Viime marraskuussa kaupunki arvioi, että kiireellisesti asunnon tarvitsisi noin 1700 henkilöä. Heistä täysin asunnottomia oli 123 henkilöä.
Luvut eivät ole vuodessa juuri muuttuneet, asuntotoimen päällikkö Kaija Puhakka arvioi. Hän ei pidä asunnottomuutta Oulussa "lukumääräisesti laajana ongelmana" etenkään muihin kasvukeskuksiin verrattuna.
Suunnitelma on,
rahaa puuttuu
Joissain kaupungeissa asunnottomuutta yritetään saada aisoihin niin sanotun "nollatoleranssin" avulla. Esimerkiksi Espoon linjaus on, että yksikin asunnoton on liikaa.
Oulussa ei puhuta nollatoleranssista. "Ensin pitäisi määritellä asunnottomuus", Puhakka toteaa ja huomauttaa, että on ihmisiä, jotka haluavat elää omanlaistansa elämää. "Henkilökohtaisesti pidän asunnottomana ihmistä, jolla ei ole mitään paikkaa minne mennä."
Niiden harvojen osalta, joita tällainen asunnottomuus koskettaa, ongelma on hyvin kipeä, Puhakka painottaa.
Oulussa pahiten ontuu erityisryhmien asuttaminen - mielenterveys- tai päihdekuntoutujien ja ylivelkaantuneiden.
Heillekin löytyisi asuntoja, jos yleishyödyllisillä rakentajayhtiöillä olisi luottamusta rauhan säilymiseen taloissa, Puhakka ja Haapapuro sanovat.
Viime syksynä kaupungin sosiaali- ja asuntotoimi selvittivät erityisryhmien asumisen ongelmia. Selvityksessä suunniteltiin, että yleishyödylliset rakennuttajat varaavat tulevaisuudessa asuntokohteistaan tietyn määrän asuntoja erityisryhmille. Asukkaat niihin valitsisi kaupungin ryhmä, johon kuuluisi asiantuntija päihde-, mielenterveys- ja sosiaalitoimen alalta.
Paperissa todettiin myös, että asumisen sujumiseksi tarvittaisiin sosiaalista isännöitsijää tai asumisen ohjaajaa. Hän olisi tukihenkilö ja valvoja, joka ohjaisi ja neuvoisi kaupungin tukiasuntoihin valitsemia asukkaita.
Tukihenkilö puuttuisi esimerkiksi järjestys- ja maksuhäiriöihin. "Kun asiat selvitetään heti, voidaan välttyä usealta turhalta häädöltä", Haapapuro perustelee.
Selvitystä on esitelty sosiaali- ja terveyslautakunnalle jo pari kertaa. Vielä ei kuitenkaan ole löytynyt rahaa tukihenkilön palkkaamiseksi.
Nyt suunnitelmaan olisi syytä panna vauhtia, asuntotoimen päällikkö Kaija Puhakka sanoo. "Kyse ei ole asuntojen puutteesta, vaan siitä, että kaupungin pitää herättää riittävästi luottamusta vuokralle antajissa."
