Asun­to­hää­tö­jen määrä kasvoi roi­mas­ti la­ma­vuo­si­na

Ulosottoon saapuneiden asuntohäätöjen määrä kasvoi Suomessa jyrkästi lamavuosina 1990-luvun alussa. Vuonna 2003 ulosottoon saapui noin 7 800 häätöasiaa. Määrä on kaksinkertaistunut 1980-luvulta. Viidennes ulosotossa käsitellyistä häädöistä johtaa myös häädön täytäntöönpanoon. Häätöuhka koskee useammin perheellisiä kuin yksin asuvia henkilöitä. Tämä ilmenee Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen asuntohäätöjä 2000-luvun Suomessa käsittelevästä tuoreesta tutkimuksesta.

Ulosottoon saapuneiden asuntohäätöjen määrä kasvoi Suomessa jyrkästi lamavuosina 1990-luvun alussa. Vuonna 2003 ulosottoon saapui noin 7 800 häätöasiaa. Määrä on kaksinkertaistunut 1980-luvulta. Viidennes ulosotossa käsitellyistä häädöistä johtaa myös häädön täytäntöönpanoon. Häätöuhka koskee useammin perheellisiä kuin yksin asuvia henkilöitä. Tämä ilmenee Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen asuntohäätöjä 2000-luvun Suomessa käsittelevästä tuoreesta tutkimuksesta.

Tutkimuksen suurimpana yllätyksenä sen tekijät pitävät sitä, ettei tyypillisen häädetyn tai häätöuhan saaneen muotokuvaa voi piirtää. Esimerkiksi vuokravelkojen määrä ei tutkimuksen mukaan poikkea miehillä ja naisilla. Sen sijaan muut häätöuhan syyt kuin maksuvaikeudet ovat yleisempiä yksin asuvilla naisilla kuin miehillä.

Yleisin syy häätämiseen ovat vuokravelat. Vuokravelkojen takia häädetyillä on usein pitkäaikaisia maksuvaikeuksia. Häiriökäyttäytymisen takia häädetty on usein päihdeongelmainen.

Tutkimuksessa haastateltiin viittä naista, neljää miestä ja kahta lapsiperhettä. Nuorin oli 24-vuotias ja vanhin 61-vuotias.

Ilmoita asiavirheestä