Oulu Maalle muutto kiinnostaa monia kaupunkilaisia. Todellisuudessa vain harva on valmis ryhtymään toimeen, ainakin jos pitäisi hankkia uusi ammatti ja jättää kaupunkielämä kokonaan taakse.
Yleinen trendi on, että maalle muutettaessa halutaan lähelle kaupunkia. Ei voi oikein ajatella, että lähdetään mummonmökkiin rajaseudulle, sanoo toimitusjohtaja Kari Huhtala Maaseutuyrittäjyyden edistämiskeskuksesta (MAEK). Täytyy olla erityinen syy tai yritysidea. Syrjäinen maaseutu on isojen kysymysten edessä, myöntää Huhtala.
Toisaalta paikan soveltuvuus riippuu yritysideasta. Asiakas voi olla Helsingissä tai Pariisissa, firma hyvinkin syrjäseudulla. Maalle on lähdetty pitämään esimerkiksi atk-firmaa, tilitoimistoa, lakiasiaintoimistoa, kampaamoa tai kyläkauppaa. Tulevaisuudessa voisi kannattaa hoiva-ala, sanoo Huhtala. MAEK:n maaseutuyrittäjyyteen opastavat kurssit Helsingissä täyttyvät nopeasti.
MAEK:n pari vuotta sitten tekemän selvityksen mukaan maaseudulle muuttamista joko yrittäjäksi tai työpaikan perässä on harkinnut vajaa viidennes haastatelluista. Pääkaupunkiseudulla maaseutu kiinnostaa enemmän. Siellä harkitsijoita oli 22 prosenttia.
Oulussa maaseudulle haikailee harvempi. Vain 15 prosenttia kertoi edes harkinneensa työskentelyä tai yrityksen perustamista maalle. Huhtalan mukaan osasyynä voi olla, että Ouluun on muuttanut paljon nuorta väkeä muilta paikkakunnilta eikä enää tunneta tarvetta vaihteluun. Esimerkiksi Porissa maaseudulla työskentelystä tai yrittämisestä haaveilee 20 prosenttia väestöstä. Siellä kaupunkiväestö on vakiintuneempaa, arvelee Huhtala.
Käytännössä vain harva harkitsijoista muuttaisi maalle. Kyselyssä kävi ilmi, että jos käytännön esteet poistuisivat, harkitsevista vain neljäsosa muuttaisi. Sanoista tekoihin ryhtyjiä olisi luultavasti vieläkin vähemmän.
Oulun seudulla maalle muutetaan silti paljon. Esimerkiksi Liminka kiinnostaa nuoria perheitä kovasti. Harva muuttaa kuitenkaan paikkakunnalle töihin tai yrittäjäksi. Useimmat käyvät yhä töissä Oulussa. Sama on tilanne muissa lähikunnissa. Limingasta ja Kempeleestä näyttääkin muodostuneen jonkinlainen Oulun Espoo.
MAEK:n kyselyn mukaan suurin este maallemuutolle on toimeentulon epävarmuus ja puolison työpaikan löytyminen. Yksi tärkeimmistä kriteereistä on koulujen sijainti ja palvelut. Tärkeitä ovat myös tiestön laatu ja tietoliikenneyhteydet, arvioi Huhtala.
Monen mielestä asiointi pienen kunnan virastossa on helpompaa kuin suuren kaupungin, kertoo Huhtala kuulemaansa. Myös tonttien hinnat houkuttelevat taajamien ulkopuolelle.
Yrittäjäksi lähtö taajaman ulkopuolelle on kuitenkin pikemminkin etelän kuin pohjoisen trendi. Tilastollista todellisuutta maallemuutosta on vaikea hahmottaa. Missään ei ole tietoa, kuinka moni maalle todella siirtyy, sanoo Huhtala.
