Helsinki Asunnottomien määrä on yhä kasvussa pääkaupunkiseudulla. Kaupunkien tilastojen mukaan helsinkiläisasunnottomien määrä nousi vuonna 2001 noin 13 prosenttia 5 300:aan. Vantaalla ja Espoossa vailla asuntoa oli yhteensä noin 1 000 ihmistä.
Helsingin kaupungin tutkijan Erkki Korhosen mukaan käytännössä asunnottomuudesta kärsii kuitenkin huomattavasti isompi ihmisjoukko. Esimerkiksi tilapäisissä asumissuhteissa tai asunnottomuuden uhan alla voidaan eri kyselyjen mukaan laskea olevan Helsingissä ainakin 20 000 henkeä.
Asunnottomuus on lisääntynyt pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa lähes koko nousukauden ajan eli vuodesta 1997. Koko maassa asunnottomia on tilastojen mukaan yli 10 000.
- Tilanteen taustalla on laman jälkeen tehty asuntopoliittinen linjaus, minkä seurauksena kunnat miltei lopettivat oman asuntotuotannon. Sosiaalinen asuntotuotanto on kokonaisuudessaan tippunut murto-osaan aiemmasta, eikä kaikkia hankkeita ole voitu tonttipulan takia edes toteuttaa, summasi Helsingin kaupungin asuntoasianosaston päällikkö Mikko Luukkonen tiedotustilaisuudessa torstaina.
Maahanmuuttajien
osuus kasvussa
Samalla säätiöiden ja muiden yksityisten toteuttama sosiaalinen asuntotuotanto on alkanut painottua entistä enemmän erityisryhmille rakentamiseen.
- Erityisryhmiin keskittyminen tietää myös sitä, että ulkopuolelle jää väliinputoajia. Viime vuosina on rakennettu asuntoja esimerkiksi nuorille, vanhuksille ja kehitysvammaisille, mutta maahanmuuttajille markkinat eivät ole auenneet, Luukkonen jatkoi.
Maahanmuuttajien osuus vaikuttaakin asunnottomien joukossa kasvaneen suhteellisesti. Lukumääräisesti valtaosa asunnottomista on edelleen pienituloisia, työttömiä tai määräaikaisissa työsuhteissa sinnitteleviä yksineläjiä.
- Aikaisemmin asunnottomat maahanmuuttajat olivat kaupungin asuntoa odottavia paluumuuttajia, mutta nyt iso osa on työmarkkinoiden perässä pääkaupunkiseudulle muualta Suomesta tulevia. Koko Suomessa asunnottomia maahanmuuttajia on noin tuhat, sanoi Helsingin kaupungin erikoistutkija Merja Rastas.
Pienistä asunnoista
isoin puute
Asunnottomuustilanteeseen yritetään puuttua muun muassa ympäristöministeriön ja pääkaupunkiseudun suurten kaupunkien yhteisellä ohjelmalla, jolla on tarkoitus rakentaa 1 000 asuntoa vuosittain vuoteen 2005 asti. Silti asunnottomuus on tutkijan näkökulmasta yhä yleistymässä.
- Asuntotuotantoa pitäisi lisätä huomattavasti, sillä muutto pääkaupunkiseudulle vaikuttaa edelleen jatkuvan. Tärkeää olisi myös kuntien asunnonhankinta vapailta markkinoilta, sillä isoin puute on kohtuuhintaisista vuokrayksiöistä, tutkija Erkki Korhonen sanoi.
Asuntopulan ja pienituloisuuden lisäksi asunnottomuuden taustalla on laajempi syrjäytyminen. Usein asunnoton on niin sanotusti moniongelmainen, eli samalla päihteiden liikakäyttäjä tai mielenterveysongelmainen.
- Asunnottomuuden sosiaalinen puoli vaikuttaa olevan kärjistymässä. Siihen vaikuttaa mielisairaaloiden alasajo ja päihdeongelmien yleistyminen, mutta myös naisten ja nuorten osuus asunnottomista on noussut, Korhonen jatkoi.