Oululainen Matti (nimi muutettu), 27, ei vielä paukuttele henkseleitään, mutta rohkenee jo odotella lähitulevaisuuttaan melko levollisin mielin.
Matti muutti Oulun Kenttätien palvelukeskukseen vanhempiensa luota reilu viikko sitten. Ennen sitä hän majaili kavereiden nurkissa, lentokentillä, bussiasemilla ja rappukäytävissä kesät talvet noin viiden vuoden ajan.
– Halusin tänne itse, vaikka omaiset ovat olleet minulle tukiverkko. Haluan päästä lopullisesti eroon päihteistä, jatkaa opintoja, löytää mieluisan työn ja oman asunnon, Matti kertoo.
– Ihan kohta on viimeinen huumeseula, sen jälkeen pääsen pian korvaushoitoon. Se on nyt tärkein asia, sitten laitetaan vähitellen kaikki muutkin asiat kuntoon.
Kenttätiellä Matti sanoo kokevansa olonsa turvalliseksi.
– Tämä on mukava paikka, kaikki ovat selvin päin ja ohjaajat auttavat. Ajattelen niin, että tämä on minulle nyt ponnahduslauta eteenpäin.
Matti lähti Oulusta Helsinkiin 18-vuotiaana opiskelemaan ict-alaa, mutta palasi pian maitojunalla takaisin. Alakaan ei tuntunut omalta.
– Muutaman vuoden asiat olivat silti ihan ok, ja minulla oli kämppä Oulussa. Sitten asiat vähän plörähtivät. Aloin käyttää myös kovia huumeita ja varsinkin kipulääkkeitä.
Vuosien varrella Matti on ehtinyt oleskella muun muassa Tampereella, Turussa, Jyväskylässä ja Hämeenlinnassa.
– Käväisin ulkomaillakin pari kuukautta ja tein välillä monenlaisia hanttihommia. Esimerkiksi Helsingissä pääsi helposti raksalle pimeästi töihin pariksi viikoksi.
– Asunnottomuus oli tosi rankkaa, varsinkin talvella. Piti kävelläkin koko ajan ihan hirveästi, että pysyi lämpimänä. Muut ihmiset joko hätistelivät asunnottomia muualle tai koettivat olla huomaamatta meitä.
Etenkin Helsinki-Vantaan lentoasema tuli Matille talvisin tutuksi. Hän sanoo muun muassa liimailleensa putkikassiinsa lentomatkustajien laukkutarroja, jotta vartijat eivät olisi kiinnittäneet häneen huomiota.
– Lopulta asuin vähän aikaa kaverin luona Tampereella ja palasin sitten hetkeksi vanhempien luokse. Nyt taistelen kovasti, että pysyisin kuivilla aineista ja saisin asiani järjestykseen, Matti sanoo.
– Haluaisin opiskella merkonomiksi, liiketalouskin kiinnostaisi. Ja haluan päästä omaan kotiin, jossa voin asua pitkään. Minulle riittää ihan normaali perusasunto.
Matti on jo jonkin aikaa etsiskellyt edullista vuokra-asuntoa Oulusta.
– Vielä en ole saanut mistään kämppää, vaikka luottotietoni ovat edelleen kunnossa eikä esimerkiksi maksamattomia vuokrarästejä ole, Matti sanoo.
– Saan työttömyyspäivärahaa ja olen hakenut toimeentulotukea, ja aika pian aion myös etsiä töitä.
Matti arvelee, että asunnottomia on Oulussakin paljon enemmän kuin viralliset tilastot kertovat.
– Varsinkin nuoria asunnottomia on täällä kaupungin kokoon nähden aivan järjetön määrä, paljon enemmän kuin vain kymmeniä, minäkin tunnen heitä ainakin sata. Eikä valtaosa tiedä, mistä hakea apua.
Myös Kenttätien palvelukeskuksen ohjaaja Åke Lindgren arvioi, että asunnottomia on Oulussa vähintään 140.
– Monilla nuorilla voi yhä olla esimerkiksi vanhempiensa osoite, vaikka he eivät enää voi tai halua asua kotona.
Asunnottomille tarkoitetussa Kenttätien palvelukeskuksessa asiakkaita on nyt 35. Koko tänä vuonna päihdeasumispalvelujen piirissä on ollut noin 140 henkilöä.
Perinteiset päihdeongelmaiset ovat viime vuosina siirtyneet sosiaalisen kuntoutuksen avulla Kenttätieltä muihin palveluihin, Oulun päihdeasumispalvelujen palveluesimies Katja Karppinen kertoo.
Tilalle tulleet ovat entistä nuorempia ja moniongelmaisempia. Tänä ja viime vuonna alle 30-vuotiaita on ollut jo liki 25 prosenttia asiakkaista. Valtaosa on yli 40-vuotiaita.
– Kaikilla ei ole päihdeongelmia ja jotkut käyvät töissä. Nuoremmista monilla on paljon ongelmia elämänhallinnassa, Karppinen sanoo.
Asiakkaiden asumisjaksot ovat lyhentyneet.
– Kenttätielle tullaan usein hätämajoitukseen, kun muuta kotia tai suojaa ei ole, Karppinen kertoo.
Karppisen mukaan myös asunnottomien tai asunnottomuuden uhan alla olevien perheiden määrä on kasvanut Oulussa. Suurin syy asunnottomuuden uusiutumiseen ovat päihdeongelmat.
Asunnottomat vähentyneet
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) mukaan Suomessa oli vuoden 2016 lopussa noin 6 650 yksin elävää asunnotonta, joista pitkäaikaisia 2 050. Asunnottomia perheitä oli 325.
Asunnottomien määrä väheni noin 500:lla henkilöllä. ARAn mukaan asunnottomuus väheni jo viidentenä peräkkäisenä vuonna.
Suomen asunnottomista valtaosa oli pääkaupunkiseudulla.