Asumisen energiankäytön pudotus on sekä asukkaiden että yhteiskunnan etu. Asiassa on kuitenkin edetty hämmästyttävän hitaasti.
Rakennusten lämmitys kuluttaa tätä nykyä yli viidenneksen Suomessa käytettävästä energiasta. Asuminen taas tuottaa hiilidioksidipäästöjä kaksi kertaa enemmän kuin liikenne. Tätä taustaa vasten rakentamisen energiatehokkuudesta on viime aikoina puhuttu yllättävänkin vähän. Ajatusten kulku menee ilmeisesti niin, että kun asumiselle lämmitetyissä tiloissa ei Suomessa ole vaihtoehtoa, ovat siihen kuluva runsas energiamäärä ja syntyvät päästöt vain hyväksyttävä.
Huolimatta lämmitystekniikan kehittymisestä asumiseen kuluva energiamäärä kasvaa Suomessa puolentoista prosentin vuosivauhtia. Sähkön kulutus on kasvanut vielä vauhdikkaammin, kahdella prosentilla vuotta kohden. Pitkään jatkuneen energiansäästövalistuksen jälkeen olisi voinut odottaa aivan päinvastaista kehitystä.
Yksi syy asumisen energiankulutuksen nousuun on ilmeinen: asumisväljyyden kasvu. Yhä useampi suomalainen asuu nykyään yksin tai kaksin sellaisissa asunnoissa, joissa ennen tapasivat elää isot perheet. Suunta kohti suurempaa näkyy kouriintuntuvasti omakotirakentamisessa. Talojen neliöiden ja kuutioiden määrä on parissa vuosikymmenessä kasvanut huimasti. Mitä enemmän kuutioita, sitä enemmän lämmitys kuluttaa energiaa.
Asumisväljyys on noussut sitä mukaa kun vauraus on kasvanut. Olisi epärealistista ajatella, että kelloa voitaisiin kääntää taaksepäin vain, jotta energian kulutus saataisiin aisoihin. Sen sijaan talojen energiatehokkuudessa on vielä paljon parantamisen varaa.
Tuoreessa haastattelussa VTT:n edustaja Jyri Nieminen jakoi vastuuta omakotiasujille, talojen pystyttäjille sekä taloteollisuudelle. Jo nykyisillä määräyksillä syntyisi energiapihimpiä taloja, jos rakentajat yksinkertaisesti jättäisivät kiirehtimisen ja fuskauksen. Tässä katse osuu myös rakennusvalvojiin.
Oma roolinsa on myös kaksi kolmannesta omakotitaloista toimittavalla taloteollisuudella. Kun tavallinen talo menee kaupaksi, tarjotaan sitä, eikä kehitetä energiaa säästäviä ratkaisuja. Nieminen ennustaakin, että matalaenergiataloja aletaan tuoda Suomeen jo lähiaikoina Puolasta ja Baltiasta.
Suurin vastuu jää kuitenkin omakotirakentajalle itselleen. Ostohetkellä kalliimpia energiapihejä taloja ei suosita, vaikka hankintahinnan ero kuroutuisi matalampien asumiskulujen ansiosta kiinni jopa puolessa vuosikymmenessä.
Energiansäästöön suomalaisia piiskaa rajojen ulkopuolelta tulevat syyt, eikä kyse ole vain ilmastonmuutoksen hidastamisesta. Suomen pitäisi myös vähentää hiilidioksidipäästöjään vuoteen 2020 mennessä kolmanneksella nykytasosta. Tavoite on armottoman kova ja tarkoittaa sitä, että päästöjä on teollisuuden ja liikenteen ohella pienennettävä myös asumisessa ja rakentamisessa.
Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen nimesi Hämeenlinnan asuntomessuilla perjantaina urakasta vastuullisiksi kotitaloudet itse, taloteollisuuden ja suunnittelijat sekä kone- ja laitevalmistajat - mutta myös valtion. Se onkin perustelua, sillä valtio pystyy omilla toimillaan edistämään energiansäästöä muutenkin kuin kepillä, esimerkiksi sähköveroa korottamalla.
Energiaremonttien tekoon saatavien avustusten ehtoja ja avustusten määrää voitaisiin muun muassa nostaa nykyisestä. Nykyisten ehtojen mukaanhan esimerkiksi yhden asuinhuoneiston omakotitalo putoaa tuen ulkopuolelle.