Siilolle on yritetty löytää kunnostajaa ja käyttäjää jo toistakymmentä vuotta. Yleinen käsitys on ollut, ettei rakennukseen voi tiukkojen suojelumääräysten takia tehdä oikeastaan mitään. Luulo on väärä.
Oululaisella arkkitehtitoimisto Archeus Oy:llä on valmiit, viranomaisten ja jopa Alvar Aalto -säätiön hyväksymät suunnitelmat siilon muuttamisesta asunnoiksi. Toimisto teki suunnitelmat omasta halustaan ja talkoilla kuusi vuotta sitten.
Aiemmat esitykset tyssäsivät siihen, ettei museovirasto hyväksynyt siilon ulkokuoreen tehtyjä muutoksia. Siilossa ei ole lainkaan ikkunoita, jotka taas asunnoissa ovat välttämättömiä.
Archeus Oy:n suunnitelma on ainoa, joka on saanut puoltavan lausunnon sekä Oulun kaupungin kaupunkikuvatyöryhmältä, Pohjois-Pohjanmaan museolta, museovirastolta ja Alvar Aalto -säätiöltä.
"Meidän suunnitelmassa rakennuksen hahmo pidettiin mahdollisimman entisellään. Ikkunat sijoitettiin haja-ammuntana yläosaan", kertoo Archeus Oy:n toimitusjohtaja Timo Korhonen.
Kahteen alimpaan kerrokseen tuli liiketiloja ja niiden yläpuolelle asuntoja. Siiloon mahtui 11 huoneistoa, jotka kooltaan vaihtelivat 40 neliöstä vajaaseen 90:een. "Jokainen asunto on erilainen."
Siilon teknisenä vaikeutena on, että siilo on rakennettu haketta varten ja runko suunniteltu niin, että hake pysyisi siellä hyvin pystyssä. "Kun kolme siiloa muutetaan yhdeksi tilaksi eli siitä tehtäisiin vaikka kirkkosali, rakennekonstruktio särkyy, eikä talo enää pysy pystyssä", selittää Korhonen. Asiaan löytyy teknisiä ratkaisuja, mutta ne maksavat.
Archeus Oy:n luonnoksessa siilon perusrakennetta ei muuteta, vaan siihen rakennetaan sopivalla tuennalla uusia kerroksia. Viranomaisten hyväksynnästä huolimatta ideat eivät ottaneet kuusi vuotta sitten tulta.
"Tarjosimme tätä eri rakennusliikkeille ja joillekin vuokrataloyhtiöille, mutta rakentamista pidettiin liian kalliina alueen hintatasoon nähden. Jos siilo olisi ollut kalliimmalla alueella, toteuttamista olisi pidetty järkevänä."