Kaikki halukkaat eivät pääse asumisoikeusasuntoihin (ASO-asunnot) tiukkojen asukasvalintakriteereiden vuoksi, joten asuntoja jää tyhjilleen. Hallitus antaa vielä syysistuntokauden aikana esityksen asumisoikeusjärjestelmän kehittämisestä.
ASO-talojen käyttö- ja luovutusrajoituksia muutetaan. Siellä, missä ASO-asunnoilla ei ole kysyntää, rajoituksia voidaan vapauttaa maksamalla valtion lainaosuus takaisin.
Lisäksi varallisuusehto poistetaan 50-vuotiaiden ja sitä vanhempien kohdalta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jatkossa hakija saa omistaa toisenkin asunnon tai että hänellä saa olla varoja tällaisen hankkimiseen.
Pankissa ASO-lainojen haku hiljaisempaa
Ympäristöministeriön asunto- ja rakennusosaston hallitusneuvos Seija Heiskanen-Frösén korostaa muutoksia tehtävän, koska markkinoilla on kiinnostusta saada ASO-asuntoja. Muitakin muutoksia asumisoikeusjärjestelmään on tulossa, mutta niitä ei Heiskanen-Frösén halua vielä kommentoida julkisuudessa.
Heiskanen-Frösén sanoo, että omistusasuntopuoli kilpailee hyvin voimakkaasti ASO-järjestelmän kanssa.
"Siksi täytyy varmistaa, ettei ASO-mallissa ole pykäliä, jotka tekevät siitä kilpailukyvyttömän", Heiskanen-Frösén sanoo.
Oulun Sampo-pankin Kirkkokadun konttorin pankinjohtaja Pekka Kronbäckin mukaan tilanne näyttäytyy pankeissa erilaisena kuin mitä Heiskanen-Frösén sanoo.
"Erityistä ryntäystä ei ASO-lainojen puolella ole. Vuodessa haetaan ja myönnetään joitakin kymmeniä lainoja."
Kronbäckin mukaan suhteutettuna koko asuntoluototukseen se ei ole kovinkaan paljon. Yliaktuaari Ari Laine Valtion asuntorahaston suunnitteluyksiköstä kertoo, että ASO-asuntoja on noin prosentti koko asuntokannasta.
Suomen asumisoikeusasukkaat ry:n puheenjohtaja Petri Heinosen mielestä ainakin toistaiseksi julkisuudessa esillä olevat muutokset ovat positiivisia.
"Koska tyhjien asuntojen kustannukset lankeavat muiden asukkaiden maksettavaksi, on hyvä, että näitä rajoituksia poistetaan." Heinonen kuitenkin kritisoi, että asukasdemokratiaa vahvistavat elementit puuttuvat.
Oulussa yli tuhat
ASO-asuntoa
Oulussa on ASO-asuntoja 1 153 kappaletta. Niitä välittävät VVO, Tarveasunnot ja YH-Suomi.
Vaikka välitystoimistoilla on ASO-asuntoja tyhjillään vain muutamia - VVO:lla Oulun kaupungin alueella seitsemän 670:sta, YH-Suomella viisi 153:sta ja Tarveasunnoilla neljä 405:sta välitettävästä ASO-asunnosta - osa niistä on jouduttu vuokraamaan vähäisen kysynnän vuoksi.
"Talonomistajalta täytyy saada vuokraamiseen lupa, ja asunnon saa vuokrata enintään kahdeksi vuodeksi", kertoo myyntineuvottelija Sari Penttilä VVO- kotikeskuksesta.
Eniten ASO-asuntoja ovat joutuneet vuokraamaan Tarveasunnot, 28 kappaletta. YH- Suomi on vuokrannut vain kolme, VVO- kotikeskus ei yhtään. Yhteensä siis 31 kappaletta ASO-asunnoista Oulussa on annettu vuokralle.
ASO-laina ei sido loppuelämäksi
Terveydenhoitaja Minna Paarma on perheineen asunut ASO- asunnossa seitsemän vuotta.
"Rahoitusjärjestelmällä ei ollut mitään tekemistä sen kanssa, kun me tuohon muutettiin."
Paarma kertoo, että he olivat aikoinaan yhteisöasumisjonossa, jonka kautta he sitten asunnon, joka sattui olemaan ASO-asunto, saivat.
"Me asuimme sitä ennen vuokralla ja uusi asunto sattui olemaan kodikkaampi kuin se vuokra-asunto. Että tällaiset pinnalliset asiat tähän päätökseen vaikuttivat", Paarma nauraa.
Paarman mukaan asumisoikeusmaksu oli seitsemän vuotta sitten paljon pienempi ja se vaikuttaa siihen, että mikäli he haluaisivat vaihtaa isompaan asuntoon, heidän täytyisi joko säästää tai ottaa lisää lainaa.
"Asumisoikeusmaksun kohoaminen on huono puoli. Tiedän ihmisiä, jotka ovat tämän ongelman edessä, kun pitäisi päästä vaihtamaan asuntoa. Tarvetta vaihdolle olisi, mutta rahatilanne ei salli", Paarma selittää.
Asumisoikeusmaksun saa takaisin, jos ASO-asunnosta muuttaa pois. Minna Paarman mielestä tämä on järjestelmässä hyvä puoli.
"ASO-järjestelmä on hyvä silloin, jos on epävarma elämäntilanne. Esimerkiksi miehelläni ei ole vakituista työpaikkaa, joten meillä tämä toimii."