Suurin odotuksin kehitelty asumisoikeusjärjestelmä ontuu. Liian kalliiksi koetut asunnot eivät houkuttele ja moni asumisoikeusasukas ostaa halpojen asuntolainojen aikana mieluummin oman asunnon. Rakennuttajat ovat joutuneet anomaan lupia asuntojen antamiseksi vuokralle, sillä muutoin ne uhkaisivat jäädä kokonaan tyhjilleen.
Syynä asumisoikeusjärjestelmän ongelmiin on aravalainajärjestelmä, jonka takia asunnosta maksettavat vastikkeet nousevat korkeiksi verrattuna etenkin omistusasumisen kustannuksiin. Paikoin asumisoikeuskustannukset ovat ohittaneet jopa vuokratason. Vastikkeita on jouduttu korottamaan lähes vuosittain.
Koko maassa oli viime lokakuussa tyhjillään 470 asumisoikeusasuntoa. Vuokrattuna asuntoja oli noin 350. Eniten ongelmia on Turussa, missä tyhjillään on noin 50 asuntoa ja vuokrattuna yli 120. Oulussa tyhjillään oli kymmenen ja vuokrattuna 20 asuntoa.
Pääkaupunkiseudulla asumisoikeusasuminen on 3-4 euroa halvempaa neliöltä kuin omistusasuminen, mutta esimerkiksi Turussa ja Tampereella kustannukset ovat likimain samat. Oulussa ero on hieman Helsinkiä pienempi.
Asumisoikeusasuntoja ei kannatakaan rakentaa kuin kasvukeskuksiin ja niiden naapurikuntiin.
Asumisoikeusjärjestelmää luotaessa ideana oli tarjota etenkin nuorille perheille tarpeeksi iso asunto, johon pääsisi kohtuullisella, 10-15 prosentin, omarahoituksella, ja joka olisi vuokra-asumista turvallisempi ja edullisempi.
Hallituksessa sorvataan aravalainajärjestelmän uudistamista ja rakennuttajat odottavat uudistusta kuin kuuta nousevaa. Asia jäi viime torstaina pöydälle jo toistamiseen, vaikka uudistamisesta on vankka kannatus eduskunnassa ja ministeriöissä.
Uustuotanto
uhkaa tyrehtyä
Suomen suurimman asumisoikeusasuntojen omistajan Suomen Asumisoikeus Oy:n toimitusjohtaja Eero Saastamoinen sanoo, että jos aravajärjestelmää ei uudisteta, rakentaminen loppuu lähes kokonaan. Yhtiöllä on yli 13 000 asuntoa eri puolilla maata.
"Jää paljon hankkeita toteutumatta. Pitää olla äärettömän arvokas paikka, jos uustuotantoa siinä tilanteessa aloitetaan", Saastamoinen painottaa.
Jo nyt uustuotanto on hiipunut huomattavasti muutaman vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Vuonna 2002 lainoitettiin vain puolet vuoden 2001 asuntomäärästä ja tänä vuonna määrä vähenee vielä lisää.
Hän muistuttaa, että aravajärjestelmän uudistaminen on koko sosiaalisen asuntopolitiikan keskeinen asia. Se vaikuttaa asumisoikeusjärjestelmän lisäksi myös vuokra-asuntotuotantoon.
Valtion asuntorahasto kysyi viime syksynä asumisoikeusrakentamiskunnilta asumisoikeusasumisen merkitystä asuntopolitiikassa ja kilpailukykyisyyttä asuntomarkkinoilla. Oulun vastauksessa todettiin, että asumisoikeusasuminen ei ole kilpailukykyinen vaihtoehto. Se on nykyisellä rahoitusjärjestelmällään liian kallis verrattuna pankkien asuntolainan korkotasoon eikä houkuttele hakijoita.
Uustuotanto pienempiin asuntoihin
Asuntoasioista vastaavan ympäristöministeriön alainen Valtion Asuntorahasto on aravajärjestelmän ongelmista huolimatta suhteellisen tyytyväinen asumisoikeusjärjestelmään. "Se on laajentunut nopeamminkin, kuin alun perin kuviteltiin", sanoo lainoitusylitarkastaja Erkki Asikainen.
Asuntotuotannossa pitäisi Asikaisen mielestä suuntautua pienempiin asuntoihin, sillä suuret asunnot menevät vaikeammin kaupaksi. Hän ei kannata tyhjien asuntojen vuokraamista, sillä pois lähteville pitää maksaa heidän sijoituksensa ja koska vuokralainen ei sijoita pääomaa taloyhtiöön, yhtiön talous rapautuu vähitellen ja vaikeudet vain kasvavat.
Alle puolet asumisoikeusasunnoista on pieniä asuntoja, yksiöitä ja kaksioita. Ne ovat halutuimpia, varsinkin jos ovat kaupungin keskustan tuntumassa. Tämä kertoo myös tyypillisestä asukkaasta, jotka ovat useimmiten nuoria, 20-30-vuotiaita. Asumisoikeusasunto on yleensä välietappi vuokra-asumisesta omistusasuntoon.
Lainan lyhentäminen liian kaukana
TA-Yhtymä Oy on rakentanut Ouluun noin 330 asumisoikeusasuntoa ja Rovaniemelle noin 50. Tänä vuonna yhtiö rakentaa lähes 50 uutta asuntoa. Toimitusjohtaja Jouko Knuutinen sanoo, että rakentamistahtia vauhdittaisi aravalainan koron alentaminen, mikä lisäisi asumisoikeusasumisen houkuttelevuutta. "Silloin laina alkaisi lyhentyä paljon nykyistä nopeammin", Knuutinen sanoo.
Nykyisessä järjestelmässä asukkaan laina alkaa lyhetä vasta 15 vuoden jälkeen.
Hänen mielestään Ruotsista sovellettu suomalainen asumisoikeusjärjestelmä on ajatuksena loistava riskittömyydessään, mutta aravalainajärjestelmä nostaa kustannuksia liikaa. "Se on ehkä 10-15 prosenttia kalliimpaa verrattuna aravavuokra-asuntoon", Knuutinen laskee.
Knuutinen on vertaillut eri asumismuotojen kustannuksia Oulussa. Kalleinta asuminen on kovan rahan vuokra-asunnossa ja halvinta omistusasunnossa. Myös osaomistus on asumisoikeutta edullisempaa.
Sen sijaan asumisoikeusasuminen on halvinta, jos lasketaan kuukausikustannuksia alkurahoituksen jälkeen. Knuutisen esimerkkilaskelmassa 72-76 neliömetrin saunallisen kolmion kuukausikulut ovat 487 euroa, mikä on lähes 300 euroa omistusasumista edullisempaa.
Neliövuokrissa Knuutisen esimerkkiasunnon vuokrataso vaihteli asumisoikeusasunnon 6,53 eurosta 11,69 euron kovan rahan vuokra-asuntoon. Osaomistusasunnossa neliövuokra on noin kahdeksan euron luokkaa. Arava- ja korkotukivuokra-asunnoissa neliövuokra on 7-8 euroa.