Asumisoikeusjärjestelmän houkuttavuutta halutaan lisätä. Asumisoikeusjärjestelmän kilpailukykyä asuntomarkkinoilla aiotaan parantaa vielä tämän vuoden aikana.
Tällä hetkellä monet asumisoikeusasunnot ovat tyhjillään, koska ihmiset eivät ole kiinnostuneita niistä.
Asumisoikeusasuntojen ehtoihin ja asunnonvaihtoon haetaan helpotuksia. Myös käyttö- ja luovutusrajoituksiin tule väljennyksiä.
Asukasvalintoihin tehtävillä joustoilla halutaan varmistaa se, että asuntojen käyttöaste pysyisi korkeana.
Lainmuutos voimaan
ehkä jo tänä vuonna
Jatkossa asumisoikeusasunnosta toiseen vaihtavat tai yli 50-vuotiaat eivät enää ole sidottuja tiettyihin tulo- ja varallisuusehtoihin. Asuntojen haltijoiksi voidaan uudistuksen myötä valita muitakin kuin ehdot täyttäviä, jos asuntoihin ei ole riittävästi hakijoita.
Jos asumisoikeusasunnoilla ei ole kysyntää, asunnon omistaja voi uudistuksen myötä vuokrata tai myydä asuntonsa.
"Aiemmin tämä ei ole ollut mahdollista missään olosuhteissa. Esimerkiksi aravavuokrataloissa rajoitukset ovat jo tällä hetkellä määräaikaisia", hallitusneuvos Seija Heiskanen-Frösén ympäristöministeriöstä toteaa.
Hänen mukaansa asumisoikeusjärjestelmän lainmuutoksen on määrä tulla voimaan vielä tämän vuoden puolella, jos eduskunta hyväksyy sen.
"Toivomuksemme on, että että eduskunta saisi asiassa kantansa muodostettua tämän vuoden puolella, Seija Heiskanen-Frösén sanoo.
Asukkaiden oikeudet turvattava
Seija Heiskanen-Frösénin mukaan muutos ei heikentäisi asumisoikeusasunnossa asuvan turvaa. Kenenkään alta ei viedä asumisoikeutta eikä pakoteta muuttamaan asunnon hallintamuotoa.
"Kyse ei ole alasajosta, vaan toiminnan tervehdyttämisestä niin, etteivät asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet nousisi ja tyrehdyttäisi kysyntää tyhjillään olevien asumisoikeus-asuntojen aiheuttamien kustannusten vuoksi", Seija Heiskanen-Frösen tähdentää.
Suomen Asumisoikeusasukkaat ry:n puheenjohtajan Eric Hällströmin mielestä lakiesitys ei turvaa tarpeeksi asukkaiden oikeuksia.
"Siitä puuttuvat pykälät, miten asukkaat voisivat vaikuttaa päätökseen talonsa mahdollisesta muuttamisesta muuksi kuin asumisoikeustaloksi."
"Laki ei myöskään säätele mitenkään hintaa, jolla rakennuttajayhtiöt saisivat talot vapaiksi asumisoikeuskäytöstä", puheenjohtaja Hälström toteaa.
Eric Hällströmin mukaan asukkaiden valtaa kohteissa pitäisi lisätä. Nykyisin asukkaat ovat vuokralaisten tasolla.
Suomalainen asumisoikeusjärjestelmä olisi Hällströmin mielestä pitänyt jo alunperin kehittää samankaltaiseksi kuin esimerkiksi Ruotsissa, joissa talot ovat rakennuttajayritysten sijaan asukkaiden yhteisesti omistamia.
Asuinkustannukset ratkaisivat
"Tämä saisi myös asumiskustannukset pysymään kohtuullisina. Tätä kautta asukkaiden vaihtuvuus kohteissa olisi myös pienempää kuin nykyisin", Eric Hällström muistuttaa.
Oulun Talvikankaalle asumisoikeusasuntoon viime joulukuussa muuttanut Tolosen perhe on ollut tyytyväinen asuntoonsa, josta ei ainakaan lähitulevaisuudessa ole tarkoitusta muuttaa muualle.
"Asunnon sijainti, mutta myös hieman vuokra-asumista edullisemmat kustannukset saivat valitsemaan asumisoikeusasunnon", kertoo perheen äiti Riina Tolonen.
Tolosen mukaan valtaosa naapureista on nuoria lapsiperheitä. Vaihtuvuus naapurustossa on melko suuri.
"Monille asumisoikeusasuminen voi olla välietappi matkalla kohti omistusasuntoa."