Toimitusjohtaja John Simsin mukaan on hämmästyttävää, miten pienten mäkien maassa on saatu aikaan tällainen hiihtoteollisuus. Himalajalla ongelma on ihan päinvastainen. Hiihtorinnettä riittää 4 200 metrin korkeuteen, mutta intialaiset eivät vielä edes tunne talviurheilulajeja.
Intiasta onkin matkattu Suomeen paitsi Finpron aktiivisuuden takia myös siksi, että täällä tarjotaan koviin oloihin tiettyä laatua. "Elämä on lyhyt emmekä ehdi juosta kaikissa maissa", John Sims vakuuttaa todeten, että perustiedot hiihtokeskustoiminnan aloittamiseksi on saatu Yhdysvalloista.
Normaalisti intialainen ei asu vuoristo-olosuhteissa, joten vastaava taloteollisuus puuttuu. "Etsimme tosissamme puutuotteita, ovia, ikkunoita, puutaloja, arkkitehtipalveluja, lämmityssysteemejä, takkoja, kaikkea, mitä ei Intiassa tavallisesti käytetä."
Siksi intialaisvieraat ohjattiin Rovaniemeltä tiistai-illaksi Ouluun. Oulussa kutsu oli käynyt muun muassa arkkitehdeille, suunnittelijoille, saha- ja puusepänteollisuuden sekä hirsitaloyrittäjien edustajille. "Me on saatu sali täyteen väkeä", toteaa puutuoteteollisuuden ohjelmajohtaja Rauno Logrén Pohjois-Pohjanmaan liitosta.
Suomessa hirttä käytetään heti sokkelin päällä. Intialaiset sen sijaan haluavat Himalaja-tyyppisiä taloja, joissa ensimmäinen kerros on kiveä ja ylemmät puuta. "Onko se nyt sen tempumpi", Logrén tuumaa.
"Rakennamme niin kauan kuin markkinat kasvavat. Mutta ensin teemme yhden keskuksen hyvin", Sims lupaa.
Tavoite on kuitenkin hurja, jos kevättalven aikana aiotaan ostaa satakunta hirsitaloa, Logrén arvioi. Siksi yritysryhmän kanssa on jo ryhdytty tiivistämään yhteistyötä.