Mökkiläisdemokratiaprojekti esittää toimikuntia ja vuosittaisia kokouksia edistämään vapaa-ajan asukkaiden osallistumista kuntien päätöksentekoon. Näin toteutettu toiminta ei hankkeen loppuraportin mukaan edellytä lainsäädännön muutoksia.
Saaristoasiain neuvottelukunnan ja maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän kaksi vuotta kestäneen projektin loppuraportti luovutettiin alue- ja kuntaministeri Hannes Manniselle OmaMökki -messuilla perjantaina Helsingissä.
Projektin tarkoituksena oli selvittää mökkiläisten osallistumismahdollisuuksien kehittämisen eli mökkiläisdemokratian tarve ja mahdolliset muodot mökkikunnissa.
Suomessa oli vuonna 2004 kaikkiaan 470 000 vapaa-ajan asuntoa, joista kaksi kolmasosaa oli ulkokuntalaisten omistamia. Vapaa-ajan asunnon omistaviin talouksiin kuului 804 000 henkilöä. Heistä 556 000 oli ulkokuntalaisia mökkitalouksiin kuuluvia. Mökkien säännöllisiä käyttäjiä on noin kaksi miljoonaa.
Mökkiläisiltä ja kunnilta kannatusta
Mökkiläisdemokratialla tarkoitetaan ensisijaisesti ulkokuntalaisten vapaa-ajan asukkaiden vaikutus- ja osallistumisjärjestelmää mökkikunnissa. Mökkiläisdemokratian piiriin voidaan haluttaessa liittää myös oman kunnan asukkaat, jotka omistavat mökin tai ovat pitkäaikaisia vuokramökkiläisiä kunnassa.
Mökkiläisdemokratiaprojekti sisälsi 235 suurimmalle mökkikunnalle suunnatun kuntakyselyn ja mökkiläiskyselyn. Kunnista 67 prosenttia ja mökkiläisistä 72 prosenttia piti mökkiläisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä omassa kunnassa tarpeellisena.
Sadasta kunnasta noin puolet ja mökkiläisistä 64 prosenttia kannatti mökkiläistoimikuntien asettamista kuntiin. Noin 30 kunnassa on jo mökkiläistoimikunta tai sitä vastaava toimielin.
Mökkiläistoimikunta ja mökkiläisfoorumi
Mökkiläisdemokratiaprojekti esittää suosituksenaan mökkikuntiin kahta mallia eli mökkiläistoimikunnan ja mökkiläisfoorumin. Mallit myötäilevät kuntien ja mökkiläisten projektin kyselyyn antamia vastauksia. Mökkiläistoimikuntamallia suositellaan kunnille, joissa mökkiläisdemokratiaa halutaan kehittää mökkiläistoimikunnan kautta. Mökkikuntiin perustetaan mökkiläistoimikunta epävirallisena toimikuntana kunnan aktiivisella myötävaikutuksella tai kunnan organisaatioon kuuluvana virallisena kunnanhallituksen toimikuntana. Mökkiläistoimikunta asetetaan kunnanvaltuuston vaalikaudeksi eli neljäksi vuodeksi.
Mökkiläisfoorumimalli puolestaan voisi olla sopiva malli kunnille, jotka haluavat kehittää mökkiläisdemokratiaa muulla tavalla kuin mökkiläistoimikunnan kautta. Foorumimallissa demokratia perustuu vuosittain järjestettävään mökkiläisfoorumitapahtumaan tai -tapahtumiin, joihin kaikki toimikuntamallissa äänioikeutetut ja vaalikelpoiset mökkiläiset voivat osallistua.
Mökkiläisfoorumi voidaan järjestää kunnan kesätapahtuman yhteydessä, ja siihen voidaan liittää myös esimerkiksi kesäteatterinäytös tai muuta kulttuuriohjelmaa.